Hyväksikäytetty lapsena

Hyväksikäytetty lapsena

Käyttäjä NobodyKnows aloittanut aikaan 10.09.2015 klo 22:44 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä NobodyKnows kirjoittanut 10.09.2015 klo 22:44

Haluaisin tänne vuodattaa hiukan itsestäni, kun ei ole ketään muutakaan jolle voisin avautua.

Kaikki alko kun olin muistaakseni 5-6v. Äiti vaihteli miehiä kuin sukkia, mutta yksi niistä pilasi elämäni kokonaa. Mies oli mukava touhusi ja leikki aina meidän lasten kanssa. Hän oli ainoa äidin miehistä josta oikeasti tykkäsin ja halusin, että olisi ollut aina meidän kanssa. Yhtenä päivänä kaikki tosin muuttui. Nyt vasta aikuis iällä olen alkanut ymmärtämään kaiken. Mies monesti riisui paitansa, kun äiti oli jossain muualla. Hänellä oli paljon arpeja kehossaan hän käski katselemaan niitä ja koskemaan ja minmähän koskin.

Miehellä oli tapana loikoilla sängyssä ja pyysi aina mut mukaan viereensä. Näin me monesti loikoilimme sängyssä mies piti mua kainalossaa, en muista olisiko monestikin tehnyt mulle jotain, mutta se viimeinen loikoilu jäi pysyvästi mieleen, kun mies alkoi ensin koskea mahaani ja käsi meni aina vain alemmas. Mies piti kättään alapäässäni ja hieroi sitä sanoen, että tämä on meidän. En ymmärtänyt mitä mies tarkoitti..

Seuraavana päivänä olimme keittiössä äitini ja tätini kanssa. Mies oli lähteny köymään jossain. Muistan sanoneeni hymyilevin suin, että hän koski alapäähäni ja sanoi että tämä on meidän. Muistan vieläkin
Tätini ilmeen ja kuinka hän yritti keksiä kaikkia syitä, että ei hän sinun alapäähän koskenut vaan mahaan yms.. Uskoin häntä. Äitini ei sanonut sanaakaan vaan oli ihan hiljaa ja puhui muista asioista. En kyllä enää koskaan ole miestä sen koommin nähnyt. Muistan kyllä kun seuraavana päivänä kysyin äidiltäni, että missä hän on ja äiti kertoi jättäneensä hänet jolloin ihmettelin miksi ja äiti kertoi syyksi, että eihän kukaan halua juopon kanssa olla. En muista oliko mies kova ryypiskelemään..

Äitini on pahoinpidellyt mua ja veljeäni ihan siitä asti, kun ollaan kävelemään opittu ja varmaan enne sitäkin. Sen tapauksen jälkeen alkoi turpaankin tulla säännöllisemmin ihan pienestäkin asiasta. Muistan kun kerran äiti suuttui mulle ja siskolleni. Oli talvi kun hän telkesi mut ja siskoni parvekkeelle. Mulla oli t-paita ja pikkuhousut, onneks siskollani oli kunnon vaatetus. Olin silloin ekalla luokalla. Hän jopa heitti kissani alas parvekkeelta sanoi, että se karkasi. Onneksi kissalle ei käynyt kuinkaan ja naapuri otti sen hoiviinsa. Kerran hän heitti minua korkokengällä suoraan otsaan ilman syytä olin vain kävelemässä eteisessä kohti keittiötä, kun silmissä musteni ja seuraava mitä muistan on se, että tätini pitää mua sylissään ja painoi villasella paidalla kuhmua otsassani ja torui äitiäni johonka äiti ivallisesti vastasi, että mitäs oli tiellä..

Noihin aikoihin myös vuotta vanhempi veljeni alkoi hyväksikäyttää mua (jota en silloin ymmärtäny, että se oli väärin) veljeni halusi usein leikkiä sokkoa minun ja siskoni kanssa pimeässä huoneessa. Sisko oli aina se jolle side laitettiin silmille ja hän joutui olemaan se joka yritti ottaa kii. Siinä vaiheessa kun siskolle side oli laitettu, että hän ei näe, vei veljeni minut joka kerta sängyn taakse ja tuli päälleni makaamaan ja hinkkasi itseään minuun vaatteet päällä..

Kerran kun äitini oli kaupassa käymässä jäin veljeni kanssa kaksin. Menin suihkuun ja veli änkesi itsensä sinne, riisui housunsa ja sanoi, että ota pippelini suuhusi. Sanoin etten halua ja silloin hän uhkasi, että kertoo minusta äidille, että saisin selkääni. Pelkäsin äitiäni todella paljon ja pelkään vielä nykyäänkin. Tein sitten mitä veljeni käski. Muistan vieläkin, että se ei ollut kivaa ei ollenkaan, mutta peloissani sen tein.
Seuraavana päivänä veljeni halusi työntää meidän sängyt yhteen (jaoimme saman huoneen) sanoi, että olisi enemmän tilaa nukkua. Näin sitten teimme. Tuli ilta jollonka kaikki menivät nukkumaan. Äitini meni siskoni kanssa huoneeseensa ja veljeni ja minä huoneeseemme. Kävin nukkumaan, mutta heräsin siihen, kun veljeni oli vetänyt alushousuni alas ja tuli päälleni ja käski olla hiljaa. En uskaltanu sanoa mitään olin hiljaa ja suljin silmäni. Veli levitti jalkojani ja yritti työntyä minuun, kun ei onnistunut (luojan kiitos) hän nousi ja lähti äitini huoneeseen valittamaan, kuinka minä valtaan koko pedin, eikä hän saa nukkua. Itkin hiljaa kunnes nukahdin.. Tätä jatkui neljänteen luokkaan asti..

Koskaan en ole kertonut näistä kenellekään, muuta kuin nyt tänne. En vain jaksa pitää kaikkea sisälläni.. Menneisyyteni takia en voi sietää mitään missä joudun asioimaan miesten kanssa kuin pakosta. Lääkäriin menen, kun olen varmistunut, että on naislääkäri, kaupassa en mene miespuolisen työntekijkän jonoon muuta kuin pakosta, jos ei ole toista jonoa. Yms… Muutin kotoa pois 16v asuin ja olin enimmäkseen yksin 24v asti, kunnes tapasin nykyisen mieheni, joka ei ole elämääni tuonut mitään muuta hyvää kuin pienen kohta 2v tyttöni.

Miehestäni haluaisin eron, mutta pelkään jäädä taas yksin. Pelkään yksinäisyyttä todella paljon. Mieheni on todella kiltti ja hyvä isä ja varmasti moni nainen olisi tyytyväinen, jos heillä olisi tuollainen mies. Mutta tyttöni syntymän jälkeen en ole voinut sietää miestäni, en halua että hän koskee minuun saatikka mitään muutakaan syvempää.. Joskus todella yritän antaa hänen vaikka halata itseäni, mutta inhon tunne iskee nopeasti ja käsken häntä olemaan koskematta minuun. Miehelleni en voi enkä halua puhua menneisyydestäni, koska kerran kerroin hänelle eräästä tutustamme, joka yritti 2 kertaa raiskata mut, kun olin 15v. Pyysin häntä, että hän ei kaveereisi tämän kanssa, mutta heistä tulikin melkein parhaat kaverit, kunnes tuttava joutui vankilaan..

Sekavaa tekstiä, mutta oli vaan pakko päästä jonnekin avautumaan. Ihmettelen kyllä jos joku jaksoi lukea näin pitkälle 🙂 kiitos jos jaksoit lukea..

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (SOS-kriisikeskus, Helsinki) kirjoittanut 11.09.2015 klo 09:39

Hei nimimerkki NobodyKnows ja toki muutkin,

Oletteko huomanneet, että Välitä! seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke järjestää Tukinetissä liveryhmiä eli chattejä seksuaalisen väkivallan teemoista.

Seuraava Välitä! -liveryhmä on torstaina 24.9. klo 17-19. Keskustelun aineena tuolloin on: Seksuaalinen häirintä - pitääkö kaikkea vain sietää?

Ryhmät ovat avoimia kaikille, joita aihe koskettaa ja kiinnostaa. Tervetuloa mukaan!

Käyttäjä Hyper kirjoittanut 11.09.2015 klo 12:29

Olen jo 60v mutta lapsuuden hyväksikäyttö pyörii mielessä yhä. Siihen aikaan hyväksikäytöstä ei puhuttu.
Nyt asiaa on jo myöhästä käsitellä. Enkä sitä teekään muuten kuin kirjoittamalla tarinani tähän nyt.

MInua hyväksikäytti isäpuoleni veli ja noin 15vuotta. Hyväksikäyttö alkoi jo ihan lapsuudessa ja loppui siiihen, kun muutin kotoa pois. Äitini tiesi asian muttei siihen puuttunut vaan sain jopa selkäsaunan, jos en lähtenyt setäpuoleni kanssa marjametsään.
Koskaan hän ei mennyt loppuun asti vaan minun piti vain ottaa housut pois ja hän käytti käsiään. Tätä tapahtui useita kertoja viikossa. Hän haki minut kotoa muka leikkimään kanssaan ja äitini siihen suostui vaikka hän oli minua 10vuotta vanhempi.

En ole koskaan pitänyt seksistä ja mieheni siitä sai kärsiä koko avioliittomme ajan. Teimme kuitenkin kaksi lasta mutta seksiä en enää saattanut harrastaa heidän syntymän jälkeen ja erosimme. Meillä on hyvät välit kuitenkin ja voisimme vieläkin kai olla yhdessä, jos en pelkäisi koko ajan mieheni haluavan taas seksiä.