Olen raitis alkoholisti ja saanut elää yli kaksivuosikymmentä vuotta selvinpäin. Nyt viimeiset reilut viisivuotta parisuhteessa.
Ongelmani on se, kun hermostun joissakin tilanteissa niin että käyn kiinni puolisooni. Hermoni ei kestä vaikka itse olen aiheuttanut ongelman. Silloin kun minua kohdellaan hyvin, niin haluan sitä lisää vaikka itsetyydyksen muodossa josta puolisoni ei pidä yhtään. Nukumme erisängyissä ja hän inhoaa parisänkyämme. Häpeän jokaista mustelmaa joka olen tehny! Kiroan sitä kun en osaa kuunnella rauhassa toista! Meillä on sirkkeli jota kierrämme. rauha jännitys purkaus häpeä sovittelu jne..
miten pääsen normaalin elämään jossa en raivoa enkä koske häneen kuin hyvällä!!!!!!!!