Hei Maanvaiva,
Toivoisin ettei kukaan muu määrittelisi oikeaa ajankohtaa seksin aloittamisen suhteen kuin sinä. Sinä itse olet se joka tiedät onko se sinulle oikea hetki, en usko että mikään uskonto voisi määritellä synniksi rakastamista, sillä rakkauttahan seksiin tarvitaan. Seksi on iso osa parisuhdetta ja osaksi myös muovaa suhdetta omalla tavallaan, joten toki kumppani on mielestäni hyvä tuntea kun päätetään vakavasti sitoutua yhteen. Ja sekin mitä mieltä kumppani on asiasta,hänethän tulisi hyvässä suhteessa myös huomioida. Jos uskosi kieltää jyrkästi esiaviollisen seksin,on tietysti hyvä miettiä mahtaako usko asettaa liiallisia rajoitteita normaalille elämälle ja kumppanuudelle nyky-yhteiskunnassa?Joskus rakkaudessa tarvitaan rohkeutta astua eteenpäin,toivon ettei ulkoiset paineet määrittelisi suhdettasi vaan kaksi ihmistä yhdessä päättäisivät näistä asioista eikä usko tekisi suhteeseenne raja-aitoja, jos kyseesä on luottamuksellinen kahden aikuisen suhde.En tiedä mihinkä uskontokuntaan kuulut, mutta nämä asiathan eivät muille mielestäni kuulu 🙂🌻
T.Patinatar

Kyllä hyväksyn esiaviollisen seksin. Koen kuitenkin seksin kuuluvan pitkään, läheiseen ja kiinteään ihmissuhteeseen. En siis kannata seksiä lyhyissä suhteissa, enkä varsinkaan yhden illan suhteissa. Jos joku niitä harrastaa, sitä en tuomitse, se on jokaisen oma asia - en minä mikään tuomari ole. Toivon kuitenkin että omat lapset aikanaan eivät harrastaisi yhden illan seksijuttuja.
Olin itse pitkään vuosikausia avoliitossa (ja kihloissa). Naimisiin menimme vasta kun halusimme lapsia. Halusin, että mahdolliset lapset syntyisivät avioliittoon, ja niin tapahtuikin. Toivon myös, että omat lapset sitten aikanaan elävät ensin avoliitossa ja kokeilevat käytännössä, miltä arkinen elämä sekseineen päivineen tuntuu tuon valitun kanssa. Jos he sitten tuntevat elämän rullaavan, toivon, että he haluaisivat mennä naimisiin, ennen kuin toivovat perheenlisäystä. Mutta nämä ovat vain toiveita, lapset elävät elämänsä siten kuten parhaaksi näkevät.
Kysyit myös, että jos seurakunnan pappi ei hyväksy esiaviollista seksiä, niin jos kuitenkin sitä harrastaa, niin pitäskö erota seurakunnasta?
- Ei minusta. Seurakuntaan kuuluminen ja uskovaisuus ei ole minusta seksikysymys, vaan paljon muuta ja suurempaa.

Minä olen ortodoksi mutta asiasta puhuttiin luterilaisten opiskilijaryhmässä ja siellä lähes kaikki olivat sitä mieltä, että seksi ilman avioliittoa on syntiä.
Kaikki ovat suurinpiirtein mun ikäisiä eli 20-23v ja osa oli pariskuntia jotka ovat kauan jo olleet yhdessä mutta ilman seksiä. ja pappi ohjasi sitä ryhmää.

Pitäisi kai kääntyä oman seurakunnan papin puoleen ja asiaa kysyä mutta kai hänkin sitten piitää syntinä, jos asia lukee Raamatussa. En minä kyllä siihenkään ala, että tekisin syntiä ja pyytäisin anteeksi Jumalalta, aika tekopyhää.

Minä kuulun helluntaiseurakuntaan ja minä en hyväksy esiaviollista seksiä. Mielestäni seksi kuuluu avioliittoon. Tietysti ihmiselle tulee haluja ja himoja vastakkaista sukupuolta kohtaan, se on täysin luonnollista ja inhimillistä. Mutta minä suosittelisin, että jätät seksin harrastamisen siihen, kun olet naimisissa. Oikealla linjalla olet tuossa, että on tekopyhää tahallaan tehdä syntiä ja sitten pyytää sitä anteeksi. En tiedä, minkä verran täällä tukinetissä hyväksytään uskonasioista keskustelua, mutta jos haluat ja jos kiinnostaa yhteiskristillinen nettifoorumi, jossa käyn, niin voin antaa sinulle linkin siitä vaikka sähköpostitse. Olet tervetullut sinne keskustelemaan ja siellä on muitakin samantyyppisten ongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä.

Kiitos paljon mutta en pärjää missään uskonnonlisessa ryhmässä, en elävässä enkä nettiryhmässä. Minä ahdistun todella paljon niissä ja tunnen itseni huonoksi ihmiseksi.
Minusta täällä tukinetissa saa ihan hyvin puhua uskonasioista ja lisäksi täällä puhutaan siten ettei oma ahdistus asiasta lisäänny vaikka tuleeki monenlaisia vastauksia.

🙂🌻maanvaiva, kiva että olet ottanut asian puheeksi näin. Olen samaa mieltä ajatuksistasi. Koen myös oikeaksi että seksi kuuluu avioliittoon. On "helppo" tunnistaa ehyt liitto, onnellisuus näkyy ulospäin, onnellisuus joka perustuu uskollisuuteen ja tavallaan voisinko sanoa puhtaisiin elämänarvoihin perustuen. Kertoisin oman seurakunnan papille, sielunpaimenelle ongelmani sinuna, kysyisin neuvoa ja pyytäisin saada keskustella, saat varmasti hyviä vastauksiakin. 😉 terveisin pajukukka