Ero petetyksi tulemisen jälkeen
Olen petetty. Syksystä saakka olemme yrittäneet jatkaa. Välillä menee itselläkin paremmin, mutta välillä ahdistaa ja kovaa. Mies rukoilee, että jatkaisimme yhdessä. Tekee asian eteen kaikkensa. Itse alan kallistua eron puolelle. Anteeksi olen antanut, vihaa en tunne, mutta unohtaa en voi. Mies on sitä mieltä, että menneet pitäisi unohtaa ja jatkaa eteenpäin. Itse en siihen vielä pysty. Minusta on kohtuutonta edes sellaista pyytää. Paljastumisesta on vasta viisi kuukautta.
Kaipaisin keskustelua ja kannustusta, miten olette jaksaneet erovaiheen ja miten se on sujunut? Kun otan ero puheeksi, niin mies on loukkaantunut ja suuttuu. Aivan kuin tämä olisi minun ideani ja minun syytäni. En näe tulevaisuudessa mitään valoisaa. Elämäni on pilattu. En haluaisi rypeä menneessä vaan suunnata ajatukset tulevaan, mutta miten?