En tiedä onko tämä liian suoraviivaisesti ja ongelmaa vähättelevästi selitetty, mutta aika monella miehellä syy pornon katsomiseen on se, että he kiihottuvat visuaalisesti. Porno on tehty pitkälti miesten näkökulmasta ja heijastelee sitä myöten miesten fantasioita. En minä ainakaan miehenä koe yhtään minkäänlaista kiinnostusta pornonäyttelijöihin puolisona tai seksikumppaneina, vaikka olisin sinkku. Itsetyydytys on oikeastaan aika kuvaava sana: siinä tyydytetään oma halu, jolla ei ole kohdetta. Se on ennen kaikkea itsekästä omien tarpeiden huomioimista, hyvässä mielessä. Seksissä taas koko homman suola, ainakin itselleni, on nimenomaisesti se, että sitä tehdään yhdessä molempien iloksi, jolloin se on väistämättä kompromissi. Pitäisi purkaa sitä, miksi yksikseen puuhailu on niin mukavaa suhteessa toisen kanssa puuhailuun. Jos vika olisi sinussa, hän tuskin haluaisi lainkaan seksiä kanssasi. Kukaan ei pitkässä juoksussa harrasta kerran viikossa seksiä sellaisen naisen kanssa, jota ei pidä viehättävänä. Minusta kuulostaa, että miehelläsi on mielen päällä jotain, joka ei välttämättä edes liity sinuun.

Jouduin hieman muokkaamaan nimimerkkiä, kun en päässyt muuten kirjautumaan mutta sama Valmuska siis kirjoittaa kuin aiemmin.

Koen tällä hetkellä samoja tunteita, kuin kirjoitit tuohon loppuun. Mieheni ei ole koskaan ollut mielestäni älyttömän seksuaalinen ja olen olettanut, että hän on seksielämäämme tyytyväinen. Olemme asiasta välillä keskustelleet ja olen ilmaissut, että itse olisin valmis useamminkin mutta olen myös tyytyväinen siihen miten asiat ovat.

Nyt kun hänen salainen seksielämänsä paljastui, on se ollut jollakin tavalla pettymys. Hän on mieluummin kohdistanut seksuaalista energiaa pornoon kuin yhteiseen hyvään. Lisäksi tuntuu, että en edes tunne häntä sillä tavalla kuin olen luullut.

Aluksi käsittelin siis noita yllä kuvaamiania tunteita ja etsin paljon netistä tietoa asiasta. Pornon käyttöä aika usein kuvataan siten, että mies kuvittelee itsensä mukaan toimintaan ja ei ne naiset siinä kiinnosta vaan kuvattu toiminta. No mieheni ei katso perinteistä mies nainen jyystöä vaan videoita / only fans, joissa on nainen tai naisia ilman miestä.

Taustaksi vielä sen verran, että olemme molemmat lähes viisikymppisiä, joten nämä naiset ovat minua puolta nuorempia ja lähinnä samaa ikäluokkaa minun lasteni kanssa. Tästä on myös kehittynyt minulle jonkinlainen ikäkriisi. Eihän minun ikäisiä naisia esitetä yleensä seksikkäinä, seksuaalisina tai haluttavina. Olen kuitenkin ajatellut, että ikäännymme yhdessä ja ulkomuodolla ei ole enää sellaista merkitystä kuin ennen. Se halu ja seksuaalinen lataus tulee muista asioista kuten kosketuksesta, vihjailuista jne.

Olenkin miettinyt, että onko se nyt sitten vaan biologiaa, että mies tarvitsee syttyäkseen sen nuoren naisen? Vääjäämätön tosiasia. Itse en todellakaan fantasioi itseäni puolta nuoremmista miehistä ja kuten kirjoitin aiemmin ulkomuoto yksinään ei minua ylipäätään sytytä.

Kiitos Varjo vain kovasti näkökulmastasi, tämä hieman helpotti. Olet kyllä varmaan oikeassa siinä, että asiaan liittyy todennäköisesti tekijöitä, joilla ei ole tekemistä minun kanssa. Mieheni on esimerkiksi kärsinyt jonkin asteisesta masennuksesta. En tiedä voiko tässä olla jotain, että hän hakee oloonsa helpotusta pornosta? Itse hän ei osaa oikein keskustella tai eritellä tunteitaan eikä analysoida mikä johtuu mistäkin. Kun kysyin, että miksi kaikki materiaali, jota hän katsoo on pelkästään naisista ilman, että niissä on miehen osuutta, hän sanoi, että totta kai hän heterona miehenä on kiinnostunut naisista. Miksi hän miehiä katselisi? No miksi tehdään pornoa heteromiehille, jossa se mies on mukana? Ei hän osannut tähän vastata mitään.

Jos miehelläsi on masennusta tai alakuloa niin porno voi hyvinkin toimittaa samanlaista virkaa kuin alkoholi tai lohtusyöminen toisille.

Sivuhuomautuksena, että jos mies on vaikkapa viikkotolkulla laukeamatta niin moni tulee ärtyneeksi ja saa kaikenlaisia epämukavia tuntemuksia. Säännöllinen siemensyöksy on hyväksi eturauhasen terveydelle.

Jaan Valmuska kanssasi todella paljon samanlaisia pohdintoja ja ajatuksia. Esimerkiksi tuo, että itse oli vuosia tottunut siihen ettei oma puoliso kaipaa niin paljon seksiä kuin yleisesti miehistä annetaan ymmärtää. Mutta sitten selviäkiin se että on ollutkin haluja/kiinnostusta mutta ne eivät kohditu omaan puolisoon 🙁

Vaikka miehet sanoisivat, ettei siellä ruudun takana olevan naisen ulkonäöllä tai iällä ole niin väliä, niin kyllä itselläni kolahtaa aina kun näen mitään sen tyyppisiä kuvia. Kokeilimme esimerkiksi tämän kriisin aikana lisätä yhteiseen seksiin pornon katsomisen, mutta itse lähinnä ahdistuin kun väkisinkin tämän kaiken paskan jälkeen vertasin itseäni niihin naisiin. En halua pahoittaa mieltäsi yhtään enempää, mutta myös minusta  tuollaiset only fans-sivustot ovat jopa pahempi kuin perinteisen pornon tuijotus. Mielikuvani on että siellä pääsee vielä "lähemmäksi" katselemaan tiettyjen itseä kiinnostavien ihmisten sisältöä.

Puolisoni on halunnut nykyään tietoisesti jättää pornon katsomisen kokonaan ja myöntänytkin, että joku addiktoiva vaikutus sillä on varmasti ollut.  Hän on joskus sanonut, ettei muiden naisten/kuvien katselulle voi vaan miehenä mitään. Sille ei siis vain voi mitään ja siihen on vain totuttava?

Kun luin tätä ketjua läpi, niin huomasin myös ajattelevani monesta asiasta samalla tavalla kuin sinä VillaNuttu. Ja ihan totta, että Onlyfans menee minunkin mielestäni jo ihan toiseen sfääriin. Mieheni tosin väitti (kun asia tuli ilmi), että on käynyt siellä katsomassa vain uteliaisuudesta, kun siitä niin paljon puhutaan. Uskoo ken tahtoo.

Nyt, kun olen pohtinut tätä asiaa paljon niin olen huomannut miehessäni kyllä sellaisen piirteen, että hänen on vaikea asettautua toisen ihmisen asemaan. En sanoisi, että hän on epatiakyvytön tai ei oasisi ottaa muita huomioon ja hän on kyllä kohtelias päällisin puolin mutta hän ei jotenkin osaa ajatella, että jokin asia / teko voisi olla jonkun toisen mielestä loukkaava tai väärin. Asiat ovat minusta sellaisia, että niiden pitäisi olla itsestään selvyyksiä ja sitten hän on loukkaantunut eikä ymmärrä, kun huomautan asiasta.

Kyse voi olla esim. omista menoista ja, kun huomautan, että taasko on tällainen meno tulossa, että viimeksi puhuttiin, että tehdään yhdessä jotain. Sitten hän loukkaantuu ja väittää, että rajoitan hänen menemisiä, vaikka kyse on siitä, että on sovittu, että tehdään vaikka viikonloppureissu yhdessä.

En sitten tiedä voiko tätä pornon, onlyfansien yms. eroottisten kuvien / videoiden katsomista ajatella samalla tavalla. Miehet eivät osaa ajatella asioita sen oman kokemusmaailmansa ulkopuolelta. Jotenkin nään sen myös jonkinlaisena itsekkyytenä, minä katson, koska voin. En tiedä miten ne naiset kokevat pornon, jotka katsovat sitä yhdessä puolisoidensa kanssa mutta sen materiaalin perusteella, jota mieheni koneelta löytyi niin ei todellakaan toimisi meillä. En saisi siitä kokemuksesta yhtään mitään ja todellakin ahdistaa pelkkä ajatuskin.

Olen miettinyt, että onko tässä jonkin ero liittyen omaan seksuaalisuuteen. En ole siihen löytänyt vastausta ja minusta olisi mielenkiintoinen tutkimusalue, jos joku tutkija asiasta kiinnostuisi eli se miten kokee oman seksuaalisuuden ja miten suhtautuu pornoon yms. Olen todellakin yrittänyt ymmärtää tätä asiaa mutta ei vaan pysty, en mitenkään, kun se ei sovi omaan ajatusmaailmaan millään tavalla. Kyllähän toisille nimenomaan käy lähes kaikki, parinvaihdot, polyamoriat sun muut. Sitten ollaan me, jotka ei ymmärretä tätä tarvetta töllistellä ja tiirailla muita edes sen ruudun välityksellä.

Valmuskan tekstiä: "En sitten tiedä voiko tätä pornon, onlyfansien yms. eroottisten kuvien / videoiden katsomista ajatella samalla tavalla. Miehet eivät osaa ajatella asioita sen oman kokemusmaailmansa ulkopuolelta. Jotenkin nään sen myös jonkinlaisena itsekkyytenä, minä katson, koska voin. En tiedä miten ne naiset kokevat pornon, jotka katsovat sitä yhdessä puolisoidensa kanssa mutta sen materiaalin perusteella, jota mieheni koneelta löytyi niin ei todellakaan toimisi meillä. En saisi siitä kokemuksesta yhtään mitään ja todellakin ahdistaa pelkkä ajatuskin."

Tätä samaa olen miettinyt. Puolisoni on kyllä myöntänyt ymmärtävänsä mikä siinä voi olla loukkaavaa, mutta tiedän ettei hän jollain tasolla kuitenkaan täysin ymmärrä kantaani. Ehkä ison kysymys omassa tilanteessani on jo pitkään ollut: Näinkö ne miehen aivot vaan toimivat? Ei voi seksuaalisille ajatuksilleen mitään kun näkevät naisia? Ei voi olla katselematta kaunista naista/vartaloa? Minua ainakin helpottaisi tieto, että puolisoni ajatukset ja fantasiat ovat normaalia miehen seksuaalisuuden ja aivojen toimintaa eikä minulle sopivampaa miestä tältä osin edes voisi löytyä. Vai onko olemassa miehiä, jotka pitkässä parisuhteessaan kykenee säilyttämään seksuaalisen kiinnostuksensa ja energiansa siihen omaan puolisoon?

Olen lukenut niin paljon kuin netistä olen löytänyt tähän aiheeseen liittyen ja ainakin jotkin miehet väittävät, että porno ei kiinnosta eli sellaisiakin miehiä löytyy. Tosin varmaan aika harvinaista. En kyllä osaa sanoa, että mitä siellä miehen päässä liikkuu, kun näkee kauniin nuoren naisen, laukaiseeko se aina jonkinlaisen vietin? Aika surullista kyllä, jos miesten kiinnostus väistämättä lopahtaa aina vuoden x jälkeen.

Meillä on se tilanne ainakin nyt ettei suhde toimi millään tasolla. Jotenkin olen tulkinnut, että tämä salailu ja salassa katselu on jotenkin pitänyt mieheni viriiliyttä yllä. Nyt, kun kaikki on paljastunut niin jonkinlainen jännite ja jännitys on kadonnut. Todella tympeää.

Ymmärrän. Se on todella surullista ettei sitä vetovoimaa voi säilyttää vaan jossain vaiheessa ne muut alkavat kiinnostamaan. Kannustan teitä puhumaan, puhumaan ja puhumaan. Itse vaadin puolisoltani avoimuutta asian suhteen ja todella rehellisesti hän on opetellutkin puhumaan. Välillä totuus on satuttanut, mutta samaan aikaan lisännyt ymmärrystä.

Meillä pelastava tekijä on ollut se, että kun sitä kemiaa ajoittain löytyy niin meillä on kyllä todella hyvää seksiä. Tietysti silloin joku aika sitten epäilin, että mistä ne puolison halut välillä nousevat, mutta hän on pystynyt vakuuttamaan minut hyvin siitä, että halut kyllä heräävät ihan meidän välisesistä touhuista. Olen huomannut, että tämän kriisin keskellä olen pitänyt seksiä jonkunlaisena mittarina omalle viehätysvoimalleni. Sitten ajoittain kun puolisoni kärsii haluttomuudesta, niin triggeröidyn koska automaattisesti ajattelen sen johtuvan minusta ja siitä ettei puolisollani ole mitään "virikettä" muista naisista. Nykyään tiedän meneväni tässä väärään suuntaan, koska harvoinpa seksihalut ovat kiinni kumppanin viehättävyydestä, vaan syitä on yleensä ihan muut asiat.

Puolisoni on mennyt tämän asian kanssa ihailtavan paljon itseensä. Nykyään hän epäilee, että porno on hänelle jotenkin liian vahvasti vaikuttava tekijä aivoissa ja hän tunnistaa sen olevan hänelle helposti addiktoiva asia. Puolisoni on kertonut myös, että muista naisista jatkuva fantasiointi meni aikanaan hänellä jotenkin yli ja siitä tuli vaan tapa joka jäi päälle. Yhä edelleen mietin välillä, että onko tämä kaikki ollut vain tapa vai voiko tämä olla enemmänkin joku hänen seksuaalisuuteen kuuluva osa jota ei saa pois?

Minulla on paljon työstettävää näiden asioiden suhteen itseni kanssa. Toivon, että joku päivä nämä asiat eivät tunnu tältä. Toivon myös, että joskus voisin ajatella puolisostani toisin kuin välillä vieläkin ajatellen.

Miten teillä Valmuska menee? Onko tilanteenne edennyt mihinkään suuntaan?

Hei kaikille. Luin ketjun läpi ja mielestäni tänne on hyvä saada miehistä näkökulmaa myös. Aihepiiri on todella tuttu ja ajankohtainen myös omassa parisuhteessa. Olemme avopuolisoni kanssa seurustellut nyt n.9vuotta ja meillä on 2 päiväkoti-ikäistä lasta. Suhteemme on ollut melko neutraali ilman isompia kähinöitä nämä vuodet ja seksiä on ollut kokoajan aika runsaasti jos vaikka vertaan ympärillä oleviin pariskuntiin. Olemme ruuhkavuosista ja sen aiheuttamasta kroonisesta väsymyksestä huolimatta olleet useamman kerran viikossa hyvinkin läheisissä tunnelmissa. Alkuvuodesta alkoi hieman tahti hiipumaan ja alan siinä vaiheessa huolestumaan, koska seksi on todella tärkeää itselle ja tiedän puolisoni pitävän siitä myös hyvin paljon. Yksi asia mikä minua vaivasi oli se että puolisoni hyppäsi illalla telkkarin eteen ja sitten seksiä harrastettiin jos hän tunsi olevansa siihen tarpeeksi virkeä. Tuli itselle sellainen olo että olen älylaitteiden ja television jälkeen varasijalla jos sattuu vielä jaksamaan.  Tästä sitten päädyimme aika kärkkäiden keskustelujen kautta pohtimaan asemaamme parisuhteessa, jossa minä tunsin kuormittuvani paljonkin kaikesta työmäärästä jota minulle jää ja puolisoni taas tunsi etten huomioi häntä tarpeeksi ja ainoa hellyyden osoitus minun suunnaltani on seksin kinuaminen. Taisimme siinä sitten sopia että yritämme paremmin vastata toistemme tarpeisiin eli hän saa enemmän huomiota ja minä seksiä ja hieman enemmän arvostusta työpanoksista arjen pyörityksessä. Puhuminen auttoi ja suhde alkoi kohenemaan huomattavasti kesän mittaan. Ja kun puhekanava oli vihdoin saatu auki halusin tietää mitä seksifantasioita tai mielihaluja puolisoni päässä liikkuu. Olen asiasta kysellyt aikaisemminkin mutta vastaus on aina ollut että ei mitään ja ei halua kuulla minunkaan fantasioita. En vaan koskaan ole suostunut uskomaan, että voi olla ihmistä joka ei mistään haaveile.  Mutta nytpä sieltä sitten tulikin esimerkki mitä hän oli ajatellut ja olin asiasta aivan haltioissani. Jonkun aikaa tästä eteenpäin hän oli valmis kuuntelemaan myös yhden minun fantasioistani. Tämä oli sitten se käänteentekevä hetki todenteolla. Minulle tuli sellainen olo ensimmäistä kertaa elämässäni että saan olla oma itseni ja minulla on oikeus fantasioihini ja seksuaalisuuteeni.  Olen aina fantasioinut suurimmaksi osaksi ihmisistä joiden kanssa olen tekemissä, koska aivojeni vaan ilmeisesti on helpompi muodostaa mielikuvia kun on jotain konkreettista dataa kohteesta:) Tässä kävi lopulta niin että rakastuin puolisooni tavalla, jonka en olisi uskonut enää olevan mahdollista näin 40v kynnyksellä. Minulla on ns perhosia vatsassa hänen seurassaan ja hakeudun jatkuvasti halaamaan ja suutelemaan yms..  Meillä menee nyt aivan loistavasti, kaipaamme toistemme läheisyyttä ja haluamme puhua ja jakaa kaikki asiat toisillemme ja seksiä harrastetaan vähintään kerran päivässä. Välillä teemme sen toistemme fantasioita tukien eli keksimme toisillemme jonkun kuvitteellisen tarinan henkilön kanssa josta ollaan fantasioitu ym. Toisinaan katsomme pornoa yhdessä jos jompikumpi haluaa ja silloin halukas saa valita minkälaista katsotaan.  Joskus sitten sovitaan yhdessä että nyt sitten keskitytään ihan vaan toisiimme joku ajanjakso ettei tule tilannetta että koukuttuu liikaa ja kokee aina tarvitsevansa niitä fantasioita lisämausteeksi.   Välillä näistä keskustellessa puolisolleni tulee hetkeksi epämiellyttävä olo jos kyseessä on joku hänelle läheinen ihminen, mutta tunne kyllä helpottaa kun hän huomaa minun kiihottuvan ja sama menee myös toisinpäin toisinaan tunnen mustasukkaisuuden tunteita näissä asioissa, mutta kiihotun eniten siitä kun näen puolisoni kiihottuvan niin ne ikävät tunteet sitten kaikkoaa ja kaikille jää hyvä mieli. Pornoa olen itsekin katsonut koko aikuisikäni todella paljon ja puolisoni kyllä tietää sen ja on ollut asian kanssa aika sinut. Se ei kuitenkaan ole ollut puolisolta pois vaan olen silti ollut se joka seksiä on kyselemässä. Se mikä tässä on mielestäni omituisinta on se että en ole katsonut pornoa tai tyydyttänyt itseäni enää kuukausiin vaikka minulta ei ole kukaan sitä ollut kieltämässäkään. Nykyisin katsomme pornot yhdessä ja minusta tuntuu että haluan säästää siemeneni ja haluni vain hänelle.

Ehkä yhteenvetona tästä kaikesta haluaisin puristaa, että menkää hetkeksi ulos siitä omalta mukavuusalueelta ja kuunnelkaa puolisoanne tuomitsematta häntä ja avatkaa omiakin salaisuuksia heille. Sieltä luultavasti tulee tekstiä mistä ette pidä, mutta niin sitä tulee luultavasti siinä tilanteessa teiltäkin jos uskallatte olla rehellisiä. Aika pienistä asioista voikin olla kiinni se täydellinen avoimmuus ja onni parisuhteessa. 😊

Ja vielä tarkennuksena edelliseen, en ole koskaan miettinyt fantasian kohteena olleita naisia puolisoni tilalle tai kuvitellut elämääni kenenkään muun kanssa. Ajoittain olen jopa hävennyt omia ajatuksiani kovastikin koska ne tuntuvat kielletyiltä. Minulle tuli todella rakastettu ja tärkeä olo kun minua haluttiin kuulla eikä tuomittu vaan annettiin ymmärtää että asiat ovat vaikeita pureskeltavaksi mutta ovat osa minua ja sillä hyvä. Ajatukset kuitenkin ovat vain ajatuksia eikä niiden voimalla teidän yhteiseen elämään ala rynnimään vieraita ihmisiä,jos asiat parisuhteessa on kunnossa.

Väkisinkin yhdistän tämän niin, että hän syttyisi jostain muusta naisesta, mutta ei enää halua käyttää ketään tuttuja fantasioissaan, kun tietää kuinka paljon silloin kuulemastani loukkaannuin. Puolisoni sanoo ettei tämä haluttomuus liity minuun tai muihin naisiin millään tavalla.

Kauhea avautuminen pitkästä aikaa! 😀

Kiitos vielä tarinasi jakamisesta. Miehen näkökulma on kyllä erittäin tervetullutta 🙂 Olisi kiva jos vastaisit.

Moi ja anteeksi kun kesti tämä vastaus, en käytä tätä sivustoa  muuten ollenkaan niin pääsi vähän tarkastelu unohtumaan.

Kysyit että miksi koin fantasioiden paljastamisen aiheuttaneen uudelleen rakastumisen.

Varmaan siksi että sillä aukesi se keskusteluyhteys kaikissa muissakin elämän asioissa. Minulle tuli siitä sellainen olo ettei tarvitse piilotella mitään ja minua halutaan kuulla. Aikaisemmin en ole ollut mitenkään ahkera jakamaan syvällisiä ajatuksia muistakaan asioistani niin tämä muuttui siinä samalla ja nykyisin juttelemme aivan kaikesta ja täysin avoimesti. Eli henkinen yhteys ja luottamus siinä varmaan vaan nousi seuraavaan potenssiin.

Ja puolisoni ei ole mitenkään miellyttämishaluinen vaan sanoo kyllä reippaasti aina häntä ahdistavista asioista myös. Osa näistä fantasia hommista on ollut todella vaikeita hänelle ja joskus siinä keskustellessa on tullut ihan itkukin, mutta hän on kuitenkin päässyt ikävistä ajatuksista eroon kun on keskusteltu rakentavasti ilman että siitä tulee väitöstilaisuus. En minäkään jatka sellaisilla asioilla sohimista mitkä huomaan olevan näitä vaikeimpia, ja kun hän on halunnut joskus tietää esim. jonkun fantasian varoitan kyllä etukäteen että tämä voi aiheuttaa pahan mielen sitten jos alan kertomaan.

Ja arkiset kohtaamiset  tuttujen kanssa sujuu aivan kuin ennenkin. Mikäänhän ei ole muuttunut aikaisemmasta muuten kuin se että ajatukset on paljastettu yhdelle ihmiselle maailmassa. Rouva on joskus myöntänyt jonkun vierailun jälkeen tarkkailleensa käytöstäni, mutta eipä hänkään siinä ole mitään eroa aikaisempaan huomannut.  Ja muutaman kerran hän on nyt tehnyt jopa niin että on käyttänyt vierailutilanteen hyödykseen makuuhuoneessa samana iltana ja keksinyt tapahtumien ympärille jonkun kuvitteellisen tilanteen missä tapahtuu sitten mitä tapahtuu:)

Tuohon haaveiluun tai vetovoiman kasvamiseen, niin eipä minulla ole sellaisia haaveita ollutkaan että haluaisin rinnalleni ketään muuta. Itse asiassa valtaosa näistä fantasian kohteina olevista naisista on sellaisia etten voisi kuvitellakkaan esim seurustelevani heidän kanssaan. Minulla on kotona kaikki mitä elämääni tarvitsen ja jopa enemmän. En voisi kuvitella että menisin niitä asioita sotkemaan omalla hölmöilyllä.

Ainiin kysyit puolisoni fantasioista niin hänellä ei ole niitä niin paljon ollutkaan mitä minulla ja ei ole ollut yhteisistä tutuista. Hänellä ne on olleet entisien kumppanien osallistumista meidän yhteisiin puuhiin, yhdestä työkaveristaan ym.  Ja heti ensimmäinen fantasia jonka hän paljasti voisi olla jonkun mielestä aika rajukin ulostulo, mutta itse olin haltioissani siitä luottamuksesta että uskalti kertoa.

Ymmärrän täysin tuon riittämättömyyden tunteen kun ei koe itseään halutuksi, itsehän toimin aikaisemmin niin myös etten muistanut tai kokenut tarvetta huomioida puolisoa arjessa muuten kuin seksiä kinutessani ja nyt myöhemmin olen ymmärtänyt miten pahalle se on joskus tuntunut kun toinen on läheisyyttä vailla ja tuntee tulevansa hylätyksi. Ilmeisesti teillä puheyhteys on aika hyvällä mallilla kuitenkin kun asioista näinkin pitkälle olette pystyneet keskustelemaan. Veikkaan että miehesi potee hieman liikaa syyllisyyttä omista ajatuksistaan ja ehkä nyt testohommien ja haluttomuuden myötä kokee riittämättömyyttä hänkin. Voi jopa pelätä että seksi ei onnistu halutusti jos vahingossa alkaakin mieli liikkumaan kiellettyjen aihepiirien ympärillä. Ja voi kuullostaa vähän tylyltä mutta uskon ettei ihninen pysty täysin mieltään noissa ohjailemaan eli luultavasti näin on seksin aikana jo tapahtunutkin vaikka hän muuta sanoo. Ei vaan enää halua pahoittaa mieltäsi uudelleen. Liikun nyt ehkä vähän vaarallisilla vesillä mutta voisit joskus kokeilla vähän härnätä häntä noilla menneillä fantasioilla ja kokeilla kepillä jäätä jos hän niistä syttyisi ja haluaisi avata niitä hieman. Saattaispa siinä käydä vaikka jotain saman tyylistä mitä meillekkin. Toki tämä vaatii sinulta aika paljon ja joutuisit menemään sinne sektorille mikä puistattaa.(sieltähän pääsee sit pois halutessaan).

Anteeksi jos tästä tuli liian sekavaa sillisalaattia. Eläkä ota kertomaani liian vakavasti, kun en mikään alan ammattilainen ole. Vähän vaan nyt kokemuksesta kertoilen kun sattuu olemaan niin tuoreessa muistissa.

Hei MiesOletettu!

Hyvä kuulla, että vaimosi voi sanoa suoraan omat rajansa näiden asioiden suhteen. Huomaan, että minun on hankala käsittää sitä, ettei puolisosi loukkaannu siitä että olet fantasioinut teidän yhteisistä tutuistanne. Tai siis jotkut asiat olivat hänestä tuntuneet pahalta, mutta ilmeisesti hän on ollut ymmärtäväinen sinua kohtaan ja sen vuoksi suhteenne avoimuus on päässyt uusiin ulottuvuuksiin.

Ihailen teidän tilannettanne. Tietenkin tuon tyyppinen tilanne olisi ollut meillekin mahdollista, mutta se oli vain minulle silloin liikaa. Ehkä olen jollain tasolla aina epäröinyt sitä, että mitä mieheni todella haluaa. Hän ei ole osannut (halunnut) osoittaa huomiota, rakkautta ja haluja minua kohtaan ja tämä on tehnyt minut vuosien saatossa epävarmaksi. Ja kyllähän se tietysti koko ajan myös etäännyttää. Sitten kerralla sain kuulla kuinka hän on kaikki vuodet valehdellut pornon käytöstä ja jatkuvasti fantasioinut muista. Myös meidän seksin aikana.

Meillä on kyllä puolisoni kanssa todella hyvä keskusteluyhteys ja näiden asioiden nostaminen pöydälle on kaikesta kivuliaisuudestaan huolimatta lisännyt luottamusta aivan eri tavalla välillämme. On ollut myös ihana huomata kuinka puolisoni pysähtynyt ja pohtii näitä asioita.

Olen paljon miettinyt juuri tuota, ettei ihminen täysin voi hallita omaa mieltään ja ajatuksiaan. En tietenkään halua että puolisoni kokee syyllisyyttä sellaisista asioista, jotka ovat ihmismielelle ominaista ja ns. normaalia. Vaikka voin nykyään todella paljon paremmin kuin tämän ketjun aloitettuani, mietin yhä ajottain että onko puolisoni tapa nähdä maailmaa ja hänen suhtautuminen muihin naisiin kuitenkaan ihan normaalia. Hän on itse sanonut, että ehkä hänen tapansa katsella naisia ja miettiä heitä seksuaalisesti oli jokin tapa joka oli jäänyt päälle. Että onko sellainen ihan normaalia? Puolisoni on kokenut tästä syyllisyyttä. Minä tunnen välillä syyllisyyttä siitä että puolisoni tuntee syyllisyyttä. Että entä jos olen loukkaantunut jostain sellaisesta mikä on lähes kaikille miehille ominaista. Ja tämä kaikki kuulemani tuntuu minusta tosiaan sen vuoksi niin kauhealle, koska olen vuosia kyseenalaistanut sitä että pitääkö puolisoni minua viehättävänä.

Vinkkasit fantasioilla härnäämisestä 🙂 Kyllähän me nykyään leikitäänkin yhteisillä ajatuksilla sängyssä ja se on ollut kyllä kivaa. En itse koe tällä hetkellä kuitenkaan halua ottaa tuttuja ihmisiä leikkeihimme. Enemmin käytämme erilaisia rooleja tms. Puolisoni syttyy kovasti ajatuksesta että olisin jonkun toisen miehen kanssa ja hän saisi katsella. Välillä tuntui, että tämä ajatus oli kokoajan mieheni mielessä ja se alkoi itsestä tuntua jo oudolle. Että kaikki yhteinen seksi liittyikin tähän. Siinäkin minusta tuntui että jotenkin etäännyin hänestä. Etten minä riitä vaan aina pitää olla jotain mikä nostattaa hänen halujaan. Puolisoni on muutaman kerran sanonut, että olisi valmis harkitsemaan tämän asian toteuttamista myös oikeassa elämässä. Ehkä ei kuitenkaan täysin tosissaan. Itse ajattelen että tämä rikkoisi jotain meidän välillämme lopullisesti. Toisaalta välillä jopa itsekin harkitsen asiaa sen vuoksi, että saisinko sitä kautta kokemuksen halutuksi tulemisesta. Eniten kuitenkin kaipaan sitä huomiota vain omalta mieheltäni, eli tuskin se jano sillä sammuisi.