endometroosi leikkauksen jälkeen. Elämää vol1.
Puolisoltani poistettiin munasarjat ja kohtu sairauden vuoksi. Toimenpide vaikuttanut suuresti seksuaalisuuteen ja hormonaaliseen tasapainoon, ilmenee haluttomuutena, kosketus keholle ei tunnu samalta, mielenkiinto seksiä kohtaan mennyt. Toistakaan ei voi pakoittaa seksiin eikä ole mitään järkeä koska sellaisesta seksistä mistä tunne puuttuu ei/enkä mitään mielihyvää voisi saada. Miehenä minulle seksuaalissuus on kuitenkin todella tärkeä, elämän peruskysymyksiä: MINKÄTÄHDEN, MINKÄVUOKSI rakennan parisuhteen/perheen eteen, kyllä se on ne pienet arjen asiat, mutta seksi/seksuaalisuus muodostuu nro.1:deksi, ehkä siksi kun siitä on pulaa(vähimmäistekiän tärkeellisyys) tai koska jo parisuhdetta solmitessa/jatkuvuuttamme luodessamme se on ensimmäisenä avain asemassa(lukuun ottamatta järjestettyjä talouteen perustuvia avioliittoja). Kuitenkin nykytilanteemme häiritsee minua psyykkisesti: tulee mieleen asioita kuten, Elääkö toinen minua varten(elämmekö toisillemme), joka ruvennut minulla ilmentymään jopa luottamuksen puutteena toista kohtaan. ( esim. seksityöläinen tekee sitä työkseen) ja kuitenkin meillä pitäisi olla rakkaus. Helposti rupeaa jo epäilemään jopa toisen ilkeyttä joinain hetkinä. Itse kunnioitan puolisotani paljon, annan hänelle tilaa, tottakai esitän pieni vihjeitä, mutta koko asia on hänelle ehkä viellä arempi kuin minulle. En haluaisi että loputtomuuskaan tullisi vastaan ennen tyyliin(MENETETYN ELÄMÄN)muodossa, sillä olemme nuoria viellä. KOMMENTOIKAA, OTTAKAA KANTAA, POTTUILKAA(sieltäkin voi löytyä tiedon/avun siemeniä). Olisi kivaa löytää vertaistukea.
Näin naisena sanon nyt, että noi pienet vihjeet voi olla just niitä, jotka naista eniten ahdistavat/loukkaavat/etäännyttävät.
Kuinka pitkä aika siitä leikkauksesta on?
Siis hoito-ohjeenhan mukaan yhdyntöjä ei saisi olla leikkauksen jälkeen 4-6 viikkoon. Tässä potilasohje, se kannattaisi ehkä sinunkin puolisona lukea.
Jos siitä leikkauksesta on alle kaksi kuukautta, en lähtisi naista seksin pariin painostamaan edes vihjeillä. Jos oikeasti rakastat puolisoasi, olet hänen tukenaan ja osoitat kiinnostuta hänen hyvinvointiaan kohtaan. Kyllä se puoliso varmaan osaa itse kertoa sitten, kun halut palaavat. Ehkä sitten, kun leikkauksesta on kulunut vähintään neljä kuukautta, voi asiaa lähestyä hänen tarpeistaan: eli kysymällä mitä hän haluaa 🙂
Siihen saakka saat tyytyä itsetyydytykseen, jota en todellakaan suosittele tekemään toipilaana olevan naisen nähden.
Mutta tietysti, jos pitkään sairastaneen naisen tukeminen on sinusta liian raskas homma, niin parempi varmaan lähteä mäkeen. Ei sairaana eikä toipilaana ole mikään sen rasittavampaa, kun joutua vastuuseen toisten murheista, huolista, tarpeista ja ruikutuksista.
Kyseinen leikkaus hänellä toinen viimeisimmästä aikaa noin 5kk, ensimmäisessä leikkauksessa poistettiin toinen munasarja sekä muuta kasvustoa. toisessa leikkauksessa kohtu, toinen munasarja, 15cm paksusuolta. Hormonikorvaus lääkkeenä: Indivina 2mg/5mg, Vagifem 10 mikrog, sekä vatsan seudulle levitettävä valmiste(merkkiä en nyt muista). Olen ehkä itsekäs kun keskustelen näistä asioista näin foorumissa omalta kannaltani. Ehkä odotus arvonikin leikkausten jälkeeen ovat olleet liian positiiviset(kipeähän oli jo kauan ennen). Nyt olen muunmuassa huolissani myös omasta seksuaalisuudesta, olen huomannut itsessäni haluttomuutta, joka ehkä heijastaa siitä kun toiselta puuttuu feromoniset viestit(en enää aamulla herää masto pystyssä/oman käden oikeus eli masturbaatio ei enää kiinnosta). Kaikki tämä tapahtunut kovin lyhyessä ajassa. Kiitos sinulle oman polunkulkija kun vastasit, toivon myös kommentoimaan jatkossa.
Oman hormonitoiminnan menetys on varmasti iso kriisi naiselle kuin naiselle. Itsellä ainakin menisi identiteetti jonkinmoiseen uudelleen mankelointiin. Olenko nainen enää ollenkaan? Halujen menetys tuntuu varmasti masentavaltakin.
Oletteko keskustelleet asiasta? Tiedätkö mitä vaimosi toivoisi juuri nyt? Tietääkö vaimosi mitä itse toivoisit? Ei ole väärin tuntea turhautumista, mutta kuten aiemminkin jo kommentoitiin, pienet vihjailut saattavat vain ärsyttää jos seksi ei vielä kertakaikkiaan kiinnosta tai edes mahdollisesti onnistu kuivuuden tms takia. Vaimollasi on todennäköisesti asian prosessointi aivan kesken, tuskin hän ilkeyttään pihtaa.
Asioiden ääneen puhuminen yleensä auttaa. Mielestäni voit syyttämättä kertoa että kärsit tilanteesta, ehkäpä löydätte jonkin ratkaisun?
Tiedän tilanteen jossa vastaanvanlainen hormonitoiminnan menetys ajoi parin erilleen ja mies aloitti sivusuhteen koska koki tulleensa totaalisen sivuutetuksi kun tilanne oli kestänyt pari vuotta. Joten puhukaa ja selvittäkää asiaa jotta kummastakaan ei tunnu että seksistä muodostuu asia jossa toinen painostaa ja toinen pihtaa tahalteen. Lähtötilanne se tuskin on kuitenkaan ollut mutta saattaa helposti ajautua sellaiseksi.
Peräänkuulutan ennen kaikkea kärsivällisyyttä. Hormonitasapainon löytyminen ja leikkauksista toipuminen vie aikansa. Minulta on kohtu poistettu, ja kyllä sen jälkeen oli aika raadeltu olo pitkään. Arpi oli ruma, vatsa turvonnut, naama kalpea. Virtsarakko kiukutteli pitkään, ja vatsa- ja selkälihasten palautuminen vei kuukausia. Haava-alueella iho oli pitkään hyvin kosketusarka eikä tuntoaisti ole vuosienkaan jälkeen täysin normaali. Hipaiseva kosketus sattuu, laajempi kosketus ei.
Leikkaus vaikutti tietysti myös seksuaalisuuteen. Munasarjat säästettiin, ja haluihini leikkaus ei sinänsä vaikuttanut. Vaikka leikkaus oli helpotus, tuntui, että jotain puuttuu. Ihan konkreettisestikin jäljet tuntuivat. Pelkäsin, ettei yhdyntä tuntuisi enää samalta tai ettei mies nauttisi niin kuin ennen. Pelkäsin ensimmäistä yhdyntää leikkauksen jälkeen enemmän kuin ensimmäistä yhdyntää synnytysten jälkeen - tai ensimmäistä yhdyntääni ikinä.
Mitä jos "pienien vihjeiden" sijaan puhuisit puolisollesi suoremmin, kuitenkaan painostamatta? Minua auttoi kovasti se, että mies ilmaisi minun olevan vielä haluttava, vaikka tunsin itseni väsyneeksi, virttyneeksi ja runnelluksi.
Olen tässä pikkuhiljaa huomannut että oma halukkuuteni seksiin on laimentunut, ehkä feromonit puuttuvat? Halukkuus kuitenkin palaa niinä päivinä kun olen hedelmällisten naisten seurassa(siis ihan vain jutellen/muuten normaalisti tekemisissä) ja tunne pitää viellä kotonakin sen päivän. Asumme syrjässä ja olen yksin yrittäjä, puolisoni käy töissä ihmisten ilmoilla. Nyt leikkauksen jälkeen olemme harrastaneet seksiä n.3-4kertaa, tuntuu etten enää halua puolisotani samalla tavalla kuin ennen(hulluna kiihkosta). Lisäksi masturbointi on minulta jäänyt oikeastaan kokonaan, sekä nykyään aamuseisokki ei ole kuin kerran kaksi viikossa. Minkäänlaisia erektio ongelmia minulla ei ole eikä ole ollut. Minua mietityttää paljon tämä "laimeneminen, aleneminen", koska seksi/seksuaalisuus on aina ollut suuri osa identiteettiäni.
Edelleenkin näen puolisoni maailmankauniimpana ihmisenä ja kerron sen hänelle päivittäin. Tuntuu vain että vastakaiku ei ole enää sama. Vaikeita asioita löytää oikeita sanoja(ehkä olen osittain mieleni vanki). Meillä kuitenkin ihan mahtavat lapset ja elämän asiat muutenkin pulkassa niinkuin nykypäivänä voi olla. Tämä kaikki on vain tullut niin äkkiä, eikä niin kuin esim. yleinen käsitysvaihdevuosista ym. Elämäni aikana olen kokenut paljon menetyksiä ne on aina menneet suremalla ja kasvattanut ihmisenä. Tämä on eritavalla vaikuttava asia kysymys kuitenkin ikuisesta ja ainoasta rakkaudesta, jonka panoksena koko loppu elämä. KIRJOITTAKAA NÄISTÄ ASIOISTA(minulle tämä on eritavalla, erikoisen tärkeä). Kirjoituksiani saa myös arvostella ankarasti(aikuisia olemme). KIITOS JO TULLEISTA JA TULEVISTA KANNANOTOISTA. Vaikka se tuntuisi kuinka tyhmältä niin kerro se, kaikista pienistä puroista löytyy varmasti jokin totuus. OLI SE MITÄ VAIN NIIN AINA SE ETEENPÄIN VEISI:
Multa on leikattu munasarjasyövän takia munasarjat ja kohtu. Onko kumppanisi käynyt prosessiaan henkisesti läpi? Joillekin naisille kohdun/ munasarjojen poisto voi aiheuttaa prosessin, joka pitää käydä läpi. Onko teillä lapsia? Olisiko hän halunnut lapsia? Itse kävin leikkauksien jälkeen sairaalani seksuaalineuvojalla, joka kertoi miten leikkaus vaikuttaa omalla kohdallani. Kohdun poisto lyhentää emätintä 1-2 cm, joka ei kuitenkaan vaikuta yhdyntöihin, sillä emätin on venyvä. Pituus kuulemma palautuu ajan kanssa. Itse olen kyllä jo nyt tuntenut seksuaalisia tuntemuksia. Vielä en ole ollut yhdynnöissä, sillä sytohoitoni on vielä vähän kesken. Munasarjojen poisto voi vaikuttaa kostumiseen, mutta liukasteet voivat auttaa siinä. kuivuus johtuu vaihdevuosioireista, jotka tulevat munasarjojen poiston takia, jos tulevat. Kaikilla ei välttämättä ole kuivuusongelmia.
Sairaalassa lääkäri sanoi + seksuaalineuvoja, että nämä asiat ovat hyvin yksilöllisiä, miten leikkaukset vaikuttavat seksuaaliseen kanssakäymiseen. Ehkä kumppanisi olisi hyvä käydä juttelemassa ammattiauttajan kanssa tai seksuaalineuvojan kanssa. Voitte mennä sinne myös yhdessä.
MIES79 kirjoitti 16.4.2017 20:55
Edelleenkin näen puolisoni maailmankauniimpana ihmisenä ja kerron sen hänelle päivittäin. Tuntuu vain että vastakaiku ei ole enää sama. Vaikeita asioita löytää oikeita sanoja(ehkä olen osittain mieleni vanki). Meillä kuitenkin ihan mahtavat lapset ja elämän asiat muutenkin pulkassa niinkuin nykypäivänä voi olla. Tämä kaikki on vain tullut niin äkkiä, eikä niin kuin esim. yleinen käsitysvaihdevuosista ym. Elämäni aikana olen kokenut paljon menetyksiä ne on aina menneet suremalla ja kasvattanut ihmisenä. Tämä on eritavalla vaikuttava asia kysymys kuitenkin ikuisesta ja ainoasta rakkaudesta, jonka panoksena koko loppu elämä. KIRJOITTAKAA NÄISTÄ ASIOISTA(minulle tämä on eritavalla, erikoisen tärkeä). Kirjoituksiani saa myös arvostella ankarasti(aikuisia olemme). KIITOS JO TULLEISTA JA TULEVISTA KANNANOTOISTA. Vaikka se tuntuisi kuinka tyhmältä niin kerro se, kaikista pienistä puroista löytyy varmasti jokin totuus. OLI SE MITÄ VAIN NIIN AINA SE ETEENPÄIN VEISI:
Jaajaa. No jos on hyviä asioita elämässä, niin sitten sitä on kai niistä iloinen?
Eihän tuo leikkaus nyt niin ihmeellinen asia ole: ei ole vaimosi ensimmäinen nainen, jolta on munasarjat ja/tai kohtu poistettu. Voisit olla iloinen siitä, että vaimosi on terve ja työkykyinen. Eräs läheinen sukulaiseni halvaantui kohdunpoistoleikkauksessa, koska lääkäri laittoi nukutuspiikin väärin. Ei toiminut ikinä virtsarakko ja lopulta sitten asennettiin koneet sisälle säätelemään munuaisten ja virtsarakon toimintaa. Niitä sitten jatkuvasti säädettiin ja ravasi lääkärissä ja leikkauksissa useita kertoja vuodessa.
Hänen miehensä käpristyi tässä tilanteessa täysin itseensä. Joi, ajoi firmansa konkkaan ja jatkoi juomista ja pääsi myös parisuhdeväkivaltaan kiinni. Ei ole ollut työelämässä seitsemään vuoteen, vaikka työvuosia olisi vielä parisenkymmentä edesssä. Lopulta tuo sukulaisrouva sitten tappoi itsensä, jäivät mies ja lapset ilman siivoojaa ja kokkia.
Ei se elämä aina ole tasaista tallaamista, mutta mielestäni aikuisella ja etenkään vanhemmalla ei ole oikeutta heittäytyä tunteidensa vietäväksi ja tuhoamaksi.
Ehkäpä seksuaalisuutesi suree tuota vaimon leikkausta? Ja jos olet 79 syntynyt, niin lähempänä olet 40 vuotta kuin 20, eli eiköhän ne aamuseisokit ala ihan ikävuosienkin takia kadota oli siinä sitten vaimon feromonit tai ei. Aika monta vuotta olet varmaan ehtinyt harrastaa seksiä, joten varmaan sitä kerkeät tekemään tulevaisuudessakin. Perheellisillähän ei yleensä ole hirveästi aikaa muutenkaan peuhata sängyssä, joten ehkäpä kannattaa nauttia laadusta eikä määrästä.
Voisit tietysti ehkä olla niin rohkea, että keskustelisit tästä tilanteesta koulutetun seksologin kanssa joko itseksesi tai vaimosi kanssa?
Läheisyys on mielestäni suhteessa tärkeää ja sen tulisi toimia. Läheisyyttä voi tietysti olla monenlaista, mutta kumppanisi MIES79, olisi ehkä hyvä tosiaan keskustella haluttomuudestaan seksuaalineuvojan kanssa. Seksuaalineuvojat ottavat myös pariskuntia vastaan . Itse kävin myös keskustelemassa seksuaalineuvojan kanssa ja sain sieltä hyviä ohjeita/ vinkkejä.