elämä on yhtä vuoristorataa..

elämä on yhtä vuoristorataa..

Käyttäjä just away aloittanut aikaan 08.03.2007 klo 20:45 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä just away kirjoittanut 08.03.2007 klo 20:45

en oo hyvä kirjottaa mistään,mut yritänpähän..oon hirmu yksinäinen ihminen,ja varmasti osittain oma vika.elikkästä,oon 23v nainen,mulla on 2 lasta ja ootan kolmatta.eikä mitkään loistavat tulevaisuuden näkymät.oon ollu masentunu 16 vuotiaast asti,ja ystävät jääny matkan varrelle.mun mies on ollu väkivaltanen koko meidän suhteen ajan.pahin sattui viime juhannuksena,kun hän ampui minua kohti,ja multa katkes käsi ym.ja nyt pitäs uskoo että mitään ei enää tapahu,pahaa siis.pidätte varmaan hulluna,kun en oo eronnu vielä,ja paksunakin vielä.kai minä oon niin hyväuskonen,että hän puhuu,ja minä uskon.abortin meinasin tehä,mutta en pysty siihen.haluaisin jutella jonkun kanssa,mutta en ikinä osaa pitää ystäviä,jos niitä saan.ja yleensä en saa.että tällasta.tuntuu kun oisin murheineni ihan yksin,pakko vaan mennä päivästä toiseen,vaikka kuin ahistas☹️

Käyttäjä jokujossakin kirjoittanut 09.03.2007 klo 19:44

Hei hoi,

Älä jätä itseäsi tuollaiseen tilanteeseen 🙂🌻. Hae ihmeessä apua ulkopuolisilta! Kuten moni sanoo, tänne kirjoittaminenkin on yksi henkireikä, mutta pelkkä kirjoittaminen ei ratkaise ongelmiasi. Joten hae muutakin tukea. Tiedän enemmän kuin hyvin kuinka etevästi väkivaltaisesti käyttäytyvä osaa puhua meidät ympäri. Jos se yhtään sinua lohduttaa, ystävät eivät tällaisia tilanteita aina pysty käsittelemään. Näin ainakin oli minun kohdallani. Mutta ystäviä tarvitset, itse asiassa tarvitset yhden ystävän ei enempää, jos se on todellinen sellainen. Mutta nyt ensi alkuun sinun pitää suojella omaa ja lastesi turvallisuutta. Suomessa on niin monenlaisia keinoja suojautua väkivaltaa vastaan, kysele vaikka ensi alkuun tuolta net-tuki puolelta. He varmasti tietävät mistä voit saada lisäapua lähempää. Miehesikin sitä tarvitsee palavasti, ja miehille on nykyisin monia tukiryhmiä väkivaltaisen käytöksen muuttamiseksi. Jos hän siihen sitten suostuu, mutta toivotaan parasta!

Sitäpaitsi ota huomioon sellainenkin seikka, ettei välttämättä ole niin, ettet sinä osaa pitää ystäviä, vaan ettei miehesi niitä hyväksy. Se on ymmärtääkseni yleistä tällaisissa suhteissa. He hajoittavat ja hallitsevat. En voinut pitää edes päiväkirjaa exäni sitä lukematta... kirjeeni hän aukoi kaikki ja osa postitettavista ei koskaan mennyt perille... joten omasta kokemuksestani päätellen miehesikin saattaa olla osallinen sinun eristäytyneisyytesi. Mutta senkin uhalla älä jättäydy yksin 🙂👍 Tsemppiä, olet ansainnut terveemmän elämän, olet jo askeleen pidemmällä kun olet löytänyt tiesi tänne!