Ei niin heikko nainen
Hei!
Huh mikä vuosi takana. Vuosi sitten alkoi asumusero ja muutin lasten kanssa uuteen kotiin. Olin aivan rikki.
Sitten menin ihastumaan työkaveriini elokuussa. Tai ei me enää olla työkavereita, kun potkut saatiin. Ollaan siis seurusteltu jo 9kk. Yhteen ei muuteta. Enkä halua enää naimisiin. Vietään yö tai kaksi viikossa yhdessä.
Nyt mua huolestuttaa ensi kuussa oleva poikani rippijuhla. Sinne tulee exä ja ex-anoppi. En ole oikein puheväleissä exän kanssa. Musta tuntuu vielä pahalta, kun mut jätti. Toivon pysyväni kuosissa lapseni takia.
Hei,
taitaa tosiaan olla ikävät fiilikset tuon kohtaamisen vuoksi... Miksipä et psyykkaisi itseäsi näyttämään kuinka upean ja fiksun naisen exäsi dumppasi. Käyttäydy kuin täydellinen emäntä, ole ystävällinen ja huomaavainen, hymyile ja ole iloinen. Näytä, ettet vähempää voisi välittää, exä on vieras siinä kuin muutkin. Sinä tässä olet voittaja ja selviytyjä!🌻🙂🌻
Ei tule olemaan helppo paikka. Jos sinulla vain riittäisi voimia, kuten Jasse kirjoitti niin näytellä, että kaikki on hyvin. Pukeudut tyylikkäästi ja muutenkin uhraat aikaa itseesi ja itsesi laittamiseen ( vaikka kaiken kiireen keskellä se on sula mahdottomuus). Näytät ex:lle, että olet pääsyt hänestä jo yli ja kääntänyt elämässäsi uuden sivun. Näytät ex:lle, että pärjäät hyvin ilman häntä, etkä kaipaa häntä enää elämääsi. Aina meille tulee tilanteita, joissa on pystyttävä hillitsemään omat tunteemme ja yritettävä näytellä vaikka juhlien jälkeen sitten purskataisimme itkuun tunteiden purkautuessa. Me emme pääse menneisyyttämme pakoon ja siitä on sinulla elävä ihana todiste lapsi/lapset. Kyllä sinunkin ex:llä on tunteita vielä sinua kohtaan ja uskon että samalla tavalla hän miettii miten kohdata tämä tilanne (vaikka hänellä olisikin uusi naisystävä)
Hei!
Kiitos Jasse ja laurastiina kannustuksesta! Parhaimmillani pystyn olemaan "hyvä" emäntä ja romahtaa vasta jälkeenpäin. Mun on vaan tunnetasolla vaikea kohdata mun exä.
En kuitenkaan ole katkera ja mitään. Me kasvettiin erilleen. Silti muhun sattuu hänen ilmoitus:" mä en rakasta sua enää, mä haluun eron" Meillä on 4 yhteistä lasta. Mikä meni pieleen? Tein töitä 3-vuoro-, 4-vuoro- ja jopa 5-vuorotyötä, kun mies oli työttömänä kotona. Mitä mä tein niin väärin? Toin ruuan pöytään. Tunnen itseni niin petetyksi ja hylätyksi, kun mies lähtee toisen naisen matkaan.
Nyt olen iloinen mun uudesta parisuhteesta. Musta on tullut varovainen. Olen saanut niin siipeeni. En anna enää yhdenkään miehen määrätä ja hallita mua. Ei nyrkein eikä muutenkaan.
Saanko olla oma itseni?
Riparijuhlat lähenevät. Kyllä mua tosissaan jänskättää exän ja anopin kohtaaminen. Vuosi oltu jo erossa, mutta silti on vaikeaa kohdata ex-mies.
Mun nykyinen miesystävä tulee myös juhliin. Myös se tuo oman jännitteen juhlaan, mutta se tuo myös turvan. Vaikea kuvata, miten tämän miehen seurassa tunnen oloni turvalliseksi ja mikä parasta: tunnen itseni naiseksi.