En oikeen tiiä miten tämä pitäis alottaa, varmaankin suoraan asiaan 🙂
Oon siis 22 vuotias nainen, 13 vuotiaana työnsit ensimmäistä kertaa sormet kurkkuun. Se tuntuin tosi hyvältä, oksentaa kaikki paha olo pois! Oksentelin sen jälkeen muistaakseni jotain 2 vuotta melkein joka päivä. Ei siinnä ollut mitään pahaa. Sitten tuli taukoa, päätin etten enää ikinä oksenna, meni monta vuotta aikaa etten oksentanut. Sitten tuli pahoja ongelmia, jonka jälkeen aloin oksentelemaan. Kaikista pahinta on etten pysty ajattelemaan ruuasta enää normaalisti, kaikista ajattelen että onkohan tuo helppo oksentaa ja ajattelen ruokaa koko ajan.
Pystyykö kukaan auttamaan? Miten ihmeessä saan nämä tavat pois ja miten pystyn ajattelemaan ruuasta taas normaalisti? 😞
Hei,
Oletko puhunut asiasta ammattilaisten kanssa? Kierre taitaa olla niin paha, että tarvitset siihen tukea muilta asian kokeneilta ja ammattilaisilta, toivottavasti täältä löytyy vertaistukea! Kuulutko opiskelijaterveydenhuollon tai työterveyshuollon piiriin? Oletko luikenut netistä löytyvää infoa aiheesta?🙂👍
Kiitos, kun jaksoit vastata 🙂
En ole saannut aikaiseksi puhua kenellekkään, mutta nyt toivon että pystyn siihen. Olen työtön eli kuulun ihan normaaliin terveydenhuoltoon, mutta opiskelemaan pitäisi tänä vuonna hakea, se jos mikä antaa potkua perseelle 😀
Netistä olen käynyt lukemassa kaikenlaista, mutta minusta tuntuu että aina eksyn sivuille missä ihanoidaan syömishäiriöitä (varmaan johtuu siintä mitä hakuselaimeen kirjottaa).
Toivon todellakin että tästä voi vain mennä ylös päin.
Hei!
Oksentamisesta on tullut sinulle jo tapa...kokemuksesta voin kertoa ettet pääse "tavasta" eroon yksin...oma halu ja päättäväisyys ei riitä..ehkä sen viikon kaksi pystyt sinnittelemään..kun muut asiat ovat mallillaan. Mutta tulet repsahtamaan.
En halua masentaa, mutta näin se menee..tietoa ja kokemusta on. Pitää vaan oivaltaa että sen kaiken takana on paha olo..tyytymättömyys itseensä ja mitä on saanut aikaan. sen jälkeen ei tarvitse kun myöntää lääkärille että hei..on ongelmia..ja isoja..
Usko pois..saat apua. Ja esimmäinen ajatus on että miksi en tehnyt tätä aikaisemmin 😉
Jos mäkin, niin säkin..eiks jeh! Se ensimmäinen askel on aina se vaikein...