Avomieheni jätti ja muutti toisen naisen luokse
perjantaina olin hyvällä tuulella ja odotin avomiestäni saapuvaksi kotiin työpäivän jälkeen jotta pääsemme viikonlopun viettoon, mutta avomiestä ei kuulunut klo13.00 vain tekstiviesti tuli että ”olen ylitöissä”, odotin ja odotin kunnes avomies soitti ja kertoi olevansa Motonetissä ja menee sieltä kauppakeskukseen ja minä odotan iloisena kotona koiran kanssa että avomies tulee kotiin.
Mutta toisin kävi miestä ei kuulunut eikä näkynyt vain soitto että ”olen muuttanut naisystävän luokse asumaan ja tulen hakemaan tavarani ja juttelemaan asioista lauantaina” eli eilen, no juteltiin ihan rauhassa ja mä syytin erosta itseäni mutta entinen avomieheni sanoi ettei se ole minun vikani hän vain tahtoi jotain parempaa.
Onnekseni minulla on asunto ja koira jota en ex-avomiehelleni ja hänen uudelle naisystävälle anna koskaan. Nyt en vain tiedä milloin exä tulee hakemaan vaattensa pois muuta en anna hänen viedä saavat hankkia kaikki astiansa itse.
Olin perjantain ja lauantaina täysin shokissa en kyennyt itkemään tai syömään mitään, nukkuminenkin oli vaikeaa varsinkin sängyssä, alkuillan ja alkuyön nukuin sohvalla kunnes olin niin väsynyt että oli pakko mennä sänkyyn, nukkumaan vaikka ei olisi huvittanut nukkkua yhteisessä sängyssä jonka jaoin exän kanssa 2,5vuoden suhteemme ajan.
miten tästä jatkaa elämää eteenpäin?
No sitten se ei ole sinun vikasi. Niistä nenäsi ja pyyhi silmäsi, tuommosen takia ei kannata itkua tuhrata. Hyvä vain että lähti nyt, eikä kymmenen vuoden parin-kolmen lapsen jälkeen. Äläkä mieti, mikä siinä toisessa on parempaa kuin sinussa, sillä' sitä tuo mies ei itsekkään osaa arvioida, siinä jyllää nyt se hullaantuminen.
Näitä on näitä paremman etsijöitä, miehissä ja naisissa, jotka etsivät ja soisivat löytävänsä aina vain parempaa, mutta sano minun sanoneen, jonakin päivänä, kun he kuvittelevat sen löytäneensä ja se ei olekkaan kuin lihaa ja luuta, tavallinen ihminen vikoineen kaikkineen, se joka on osannut ne vikansa parhaiten peittää.
Hei,
Kovasti voimia sinulle elämäsi uudelleen järjestelyssä - yritä (jos vain mitenkään voit) jatkuvasti takoa itsellesi sitä, että loppuelämääsi ajatellen tämä kuitenkin oli hyvä ratkaisu - voisitko ajatella kunnioittavasi sellaista miestä ja eläväsi hänen kanssaan loppuelämäsi, joka kohtelee läheistä ihmistä näin? Teksiviestillä.... jättää sinut pimeään kaaokseen... Tulet elämään asian kanssa erilaisia vaiheita - shokki, viha, suru ysm. Uskaltaudu tuntemaan nämä tunteet, jotta tulet vahvemmaksi ja ehjemmäksi.
Tuosta paremmasta --- juuri tuo 2 vuotta on monessa alan kirjassa mainittu ajaksi, jolloin romanttinen rakastuminen yleensä eletään loppuun ja sitten pitäisi rakastaa. Aika moni ilmeisesti kuvittelee sen romanttisen huuman olevan ikuista ja metsästää sitä suhde toisensa jälkeen (haluaa parempaa). Todennäköisesti miehellä on uuden mietinnän paikka taas 2-3 vuoden kuluttua, ellei sitten ole lapsia ja asuntovelkaa sitomassa.
Eipä silti, muistan lukeneeni täällä eräässä keskustelussa kuinka mies jätti 20 vuoden jälkeen lapun pöydälle - vaimo ja yhteiset vuodet eivät olleet enemmän arvoisia.
Voimia sinulle - taistele päivä kerrallaan. 🙂🌻
Kiitos!!
ainoastaa nyt tilanne on se että exä joutu muuttaa takas samaan asuntoon minun kanssa josta lähti koska ei voinutkaan asua uuden naisystävänsä luona koska tämä nainen alkaa syksyllä opiskelemaan ja siks exä muutti takas samaan asuntoon mutta olemme siis yhä eronnut ja minun tilani on se etten voi olla koskaan töissä ja joudun siis pyytää sosiaalihuollosta apua asunnon hankkimiseen, mutta en voi hankkia asuntoa kun en tiedä missä haluan asua koiramme kanssa. Espoo tuntuu kodilta mutta pelkään näkeväni exäni ja ja hänen uuden naisystävänsä joka mutkassa ja kulmassa jos jään espooseen asumaan.
jätä tuollainen mies.
Ex-avomieheni ja minä tapasimme tämän toisen naisen 4.7.09 koska tämä toinen nainen halusi olla ystäväni, ilmassa oli jotain outoa väreilyä exäni ja tämän naisen välillä, ehkä jo silloin he ihastuivat toisiinsa vaikka luulin että exäni todella rakasti minua, mutta se oli vain häneltä sanahelinää ilman sen suurempaa tarkoitusta.
exä ei tämän kahden viikon aikana mitä hän on viettänyt kesälomaa, niin ei ole käynyt tässä asunnossa kuin viikonloppuna jolloin minä en ole kotona. minulla on nyt uusi elämä edessä ja vanha elämä on taakse jäänyttä elämää. Ja koirani kannalta on parempi ettei exä näe koiraa koska pelkään että vanha suola alkaisi janottaa. Toissa viikonloppuna kun olis poissa niin exä vei koirani tuntemattomaan paikkaan naisensa äidin luo jossa oli koira ja käärmeitä ja vaikka minkälaisia eläimiä, exä ei etukäteen kertonut minulle, vaan kun soitin niin taustahälinästä kuulin ettei kaikki ole hyvin ja kysyin suoraan missä mosu on?
exä vastas vaan et kaikki on hyvin ja et olemme tyttöystäväni äidin luona kylässä, mä sain hepulin kun kuulin et siel oli käärmeitä ja vaikka mitä eläimiä, pelkäsin niin kovasti että aloin huutaa exälleni ja läksytin sitä siitä ettei hän kertonut etukäteen minulle minne menee koirani kanssa.
En pidä siitä että minun koirani (joka myös on exän koira) viedään paikkaan jossa ei ole koskaan aikaisemmin käynyt, eikä tule enää koskaan käymään sillä koirani muuttaa minun kanssani eikä jää exälle. 😠 ärsyynnyin viimeksi niin paljon että olin kuin peppuun ammuttu karhu.
Voimia ja onnelisempaa elämää tulevaisuudessa.
Terveisiä koiralle, vaikka rapsutusten muodossa!
Hei..
Pakko oli kirjoittaa muutama sana koska olen kokenut 3 viikkoa sitten saman tuskan. Mieheni soitti töihin ollessansa ensin 4 vrk tulematta kotiin että ei meidän "jutusta" tuu mitään, hän on löytänyt toisen. PUHELIMITSE! Arvaa menikö päivä pipariksi, mutta en kertonut töissä ja pystyin olemaan loppupäivän.
Olimme avoliitossa. Muutaman vuoden asuttu vasta samankaton alla, mutta seurustelimme 8 vuotta. Pitkä aika. Ikävä kyllä viimeisten 4 vuoden aikana miehen alkoholin juominen lisääntyi ja myöntää jo että ongelma on sen suhteen. Apuakin on hakenut. Syytän alkoholia meidän suhteen rikkoutumisesta. Puutuin liikaa hänen elämäänsä 5kk raittiin jakson jälkeen, mikä päätyi kesällä repsahdukseen.
Ei halua rakasta alkoholia pois elämästään, ja näemmä tämä uusi sen suvaitsee..
Paljon on ajatuksissa... Voimia sinulle.. Itsetunnon kohottaminen alkoi mulla laihdutuskuurille - ei sinänsä, en ole itselleni tehnyt ruokaa kotona 3 viikkoon, ruokahalu kateissa.. ja aina tottunut kahdelle tekemään ruoan..tuntuu turhalta..
Sunflower,
järkyttävää julmuutta jättää toinen puhelimessa! Ei ole sinun syysi, että kävi näin kuin kävi. Jos alkoholi on mukana, on ehkä kannaltasi parempikin näin itseasiassa. Kyllähän se kipeää tekee pitkäänkin.
Muista syödä, nukkua ja ulkoilla hyvin! Elämä jatkuu kuitenkin.
Oletko käynyt juttelemassa jonkun kanssa asiasta? Vaikkapa seurakunnan perheneuvonnassa? Siellä voi käydä yksinkin puhumassa. Ei maksa mitään, eikä tarvitse kuulua seurakuntaankaan. Asioita voisi olla hyvä purkaa?