Hei!

Itse myös aikoinani erosin miehestä, joka matkusteli. Hän siis halusi mennä kuukaudeksi Thaimaahan yksinään (minulla ei ollut rahaa ja hän tuskin olisi halunnut minua muutoinkaan mukaan) sekä oli yksi keikkamatka, jonne hän halusi minut ehdottomasti mukaan (se siis oli joku festarijuttu ulkomailla ja oli siellä suhteemme alussa jolloin sanoi, että ehdottomasti haluaa mua seuraavana vuonna mukaan). Mutta kas kummaa, kun sen aika tuli niin hän varasi matkan kaverilleen ja itselleen. Minä kun kuulema olisin vain pilannut matkan kiukuttelullani.

Tällöin sitten lopetin suhteen kokonaan ja hän itki perääni 3kk. Tämän jälkeen minulla alkoi vanha suola janottaa ja ikävöin, hän ei enää halunnut minua takaisin. Mikä näin jälkeenpäin on erittäin hyvä juttu (ei ollut niitä kaikkein uskollisimpia miehiä..). Eli itse erosin silloin ja sydämeni puolesta päätös oli väärä mutta järjellä mietittynä ehdottoman oikea.

Onhan tuollaiset vaikeita asioita.. Niin ettekö siis voi matkustaa yhdessäkin?

Kiitos viestistäsi. Ajattelinkin, etten varmasti ole ainoa.

Tosiaan yhdessä matkusteleminen onnistuisi, mutta mies ei halua minua mukaan koska kenellekään muillakaan ei ole tyttöystäviä mukana. Hän luulee että haluaisin mukaan vain vahtimaan häntä, vaikka todellisuudessa haluaisin vain matkustaa mieheni kanssa. Tuntuu kuin olisi umpikujassa. Tiedän että olisi järjenvastaista jättää hyvä ja rakastava mies, mutta en usko että jaksan tällaista elämää.

Sitten se suhteellisen suurella todennäköisyydellä ei tulisi toimimaan. Vaikea sanoa. Toiset on ok sellaisen asian suhteen, toisille sellainen ei sovi. Itse kuulun ikävä kyllä jälkimmäiseen kategoriaan..😟

On tainnut käydä niin, että mies on herännyt nyt nuoruutensa viimeisiin mahdollisuuksiin mennä vapaasti ja bilettää, kun sinä taas olet siirtynyt suhteessa seuraavalle tasolle, eli avioliittoon ja perheen perustamiseen.
Ei tilanne kovin hyvältä näytä tällä hetkellä, sillä miehellä on menovaihe päällä. Hän tekee nyt sitä mitä kaveritkin, eli heillä on koko porukalla tietyllä tavalla "normaali" vaihe päällä, kun ei ole vielä lapsia kuvioissa.
Mutta olette vielä aika nuoria. Tuollainen voi mennä alle parissa vuodessa ohi, tai sitten hän itse haluaa jatkaa tuota vapaan elämäänsä ja silloin olet odottanut pari vuotta turhaan. Mielestäni on normaalia ettei poikaporukkaan oteta tyttöystäviä mukaan. Mutta miten hän näkee nykyisin avioliiton ja lapsiasian? Oletteko keskustelleet asiasta?

Te olette nyt vaan ihan eri vaiheessa elämässä. Hän aloitti uuden alan opiskelun, on nyt opiskelijaelämässä sisällä ja sinä olet vakiintumisvaiheessa. Tässä on nyt tämää ristiriita, eikä kukaan oikein voi sanoa muu kuin sinä, miltä tämä tuntuu ja hän, miltä hänestä tämä kuvio tuntuu.
Jotenkin en itse lähtisi ehkä nyt yhtäkkiä vielä eroamaan, koska sitä voisit katua aivan liikaa. Ja jos eroa pyörittelee joka päivä, siihen alkaa valmistautua ja lopulta se on päässä ainoa vaihtoehto. Suosittelen puhumaan asioista, mitä hän haluaa elämältään, mitä sinä haluat, onko hänellä vapaudenkaipuu vai onko hänellä nyt vaan hetkellinen halu matkustella? Haluaako hän kanssasi perheen? Olettaako hän, että hoidat lapset kotona kun hän tekee ulkomailla töitä?
Olet pohtinut todella tärkeitä asioita. Mutta älä ihan nopeasti hätiköi, koska rakastat miestäsi niin kovin. Voisit katua asiaa jos lähtisit nyt yhtäkkiä, ennen kuin olette puhuneet ihan kunnolla.
Mitä jos ulkomaille muutto tulee tosiasiaksi hänen työnsä vuoksi? Onko teidän mahdollista muuttaa mukana, haluaako hän sinut ja lapset mukaansa? Muista välillä vain nauttia hänen seurastaan ja yhdessäolosta. Jos liikaa miettii ihan koko ajan, et näe enää muuta ulospääsyä kuin eron. Mutta kyllä sinun huolesi aiheellisia ovat.

Voimia sinne ajatuksiin.

Kiitos ihanasta viestistäsi.

Mieheni puhuu lapsista ja yhteisestä tulevaisuudesta, ja on oikeastaan todella innoissaan häistä ja suunnittelee niitä lähestulkoon viikoittain. Hän kertoo päivittäin rakastavansa minua. Hän näkee mahdollisen ulkomaille muuton tulevaisuudessa vain hienona yhteisenä kokemuksena perheen kanssa, joten hän olisi valmis muuttamaan perheenä.

Eniten minua on ehkä loukannut se, kun hän pitää kaveriporukalle ulkomaille lähtemistä "ilmoitusluontoisena asiana". Hän on todella hyvä ja uskollinen mies, mutta olet oikeassa: hän ehkä elää nyt sitä "villiä nuoruuttaan". Olen kysynyt asiasta suoraan, että miksi hän kokee suurta tarvetta reissata ja tehdä asioita opiskelijakavereidensa kanssa. Mies sanoi, että hän haluaa elää nuoruutensa nyt eikä niin, että 40-vuotiaana hän innostuu lähtemään eikä keskitykkään perheeseensä.

Joten taidat olla aivan oikeassa, mies haluaa todella elää nyt nuoruuttaan eikä olla minun kanssa niin tiiviisti yhdessä, vaikka hän yhteistä tulevaisuuttaan suunnitteleekin. Stressaan tuota ulkomaanlomaansa ehkä senkin takia, kun olen niin mustasukkainen. Tiedän että hän on 100% luotettava, enkä pelkää että hän pettäisi, mutta oman huonon itsetuntoni takia minua inhottaa ajatus siitä että hän on sinkkuystäviensä kanssa ulkomailla juhlimassa. Kuinka siihen ajatukseen voisi tottua? Kuinka selviän sen kaksi viikkoa ajatellen että mitä hän tekee? Tuntuu niin typerältä olla mustasukkainen ja kateellinen. Ehkä kaikki johtuukin vain siitä. En tiedä.

Parahin murmeli.
Osa ajatuksistasi kumpuaa varmastikin tuosta epävarmuudesta jota koet. Miehesi pitäisi kyllä ilmoittaa matkoista aikaisemmin, mutta voisiko se johtua siitäkin, ettei hän halua aiheuttaa riitoja jo viikkoja etukäteen? Hän haluaa "äkkilähdön", ja sekään ei ole oikein, mutta ei osaa asiaa muutenkaan hoitaa riidan pelossa?

Kun miehesi seuraavan kerran lähtee sinne kahden viikon reissulle kaverien kanssa, kannattaisi sinun myös keksiä paljon aktiviteetteja tuoksi ajaksi. Varaa joka päivälle joku kaverin näkeminen, urheiluharrastus, jokin mikä pitää sinut poissa istumasta neljän seinän sisällä. Ja itsetuntoa pitää nyt alkaa jotenkin kasvattaa, olisikohan jollain ehdottaa jotain hyviä kirjoja vaikkapa?
Sinä olet arvokas ja hyvä juuri tuollaisena kuin olet, sinun miehesi on juuri SINUN kanssasi, ei kenenkään muun. Sinä olet menossa naimisiin, jos miehesi ei haluaisi sinua ja rakastaisi sinua, miksi hän suunnittelisi häitä innolla joka viikko?

Ja puhuminen auttaa aina. Minusta voisit käydä vaikka juttelemassa alueesi terveyskeskuksessa mustasukkaisuudesta ja itsetunto-ongelmista, koska se on henkisen pääoman kasvattamista eikä varmasti tekisi ainakaa pahaa!
Mitenhän saisin taottua sinun varmasti sievään päähäsi, että olet juurikin hyvä sellaisena kuin olet, eikä mustasukkaisuutta kannata kasvattaa ja helliä, koska jos mitään ei ole tapahtunut, ei ole. Jos tapahtuu, se on sen ajan murhe. Minusta kannattaa suunnata energia nyt positiivisiin asioihin. Ja kun mies tulee reissulta kotiin, halaat ja pusutat ja kerrot kuinka ikävä sinulla oli. Ei kannata lähetellä tekstareita "missä ja kenen kanssa olet nyt? Onko siellä naisia?" jne, koska juuri sellainen käytös saattaisi saada miehen epäilemään, miksi mennä naimisiin ihmisen kanssa, joka ei luota, jos hän on luottamuksen arvoinen.

Kun ihminen on tyytyväinen itseensä, on hän tyytyväinen myös yksin kotona kun puoliso on kaukana matkalla. Ja silloin kotiin on kiva palata ja puolisoa odottaa innolla kotiin. Eli kannattaa pitää nyt ennen kaikkea huolta itsestäsi ja suhteestasi, nauttia pienistä ihanista hetkistä, mutta ennen kaikkea: huomata että itsensä kanssa on kiva olla ja itsestään tykkää sellaisena kun on.

Alapa suunnitella jotain mukavaa tekemistä avomiehesi reissun ajaksi! 🙂
Kaikesta kirjoittamastasi huokuu, että mies kyllä rakastaa sinua. Hänellä on nyt vain menovaihe päällä, joka toivottavasti saa lopun kun osa kavereista vakiintuu/reissut alkaa kyllästyttää.

Hei murmeli5 !

Luin näitä viestejäsi....minulle tuli hieman epävarma olo ......mitähän tuleman pitää!?

Älä eroa vastentahtoisesti. Älä tee mitään hätiköityjä päätöksiä puoleeen tai toiseen.

Keskutele miehesi kanssa tulevaisuudestanne ja yhdessäolon "pelisäännöistä" ja siitä miltä sinusta tuntuu.

Hyvä, että luotat mieheesi, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että tulevaisuudestamme emme voi olla 100%:n varmoja.

Tuli vaan mieleen olisiko sinulla mahdollisuus matkustaa ulkomaille ystäväsi/ystäviesi kanssa?

Toivon sinulle kaikkea hyvää!

Nyt viestistäsi huokui aivan erilainen kuva miehestäsi. Enkä todellakaan neuvo sinua häntä jättämään. Ja nythän hän opiskelee, joten tilanne on erilainen. Töissähän voi olla, että pääset niille jatkoille sitten mukaankin? Mutta hän vaikuttaa erittäin hyvältä mieheltä, pidä ihmeessä kiinni hänestä. Mutta voisit ainakin tuosta keskustella, että sinua loukkaa niiden reissujen ilmoitusluonteisuus. Eli että toivoisit, että hän huomioisi siinä asiassa sinua enemmän.

Ja todellakin on hyvä vain, että mies nyt menee eikä sitten nelikymppisenä aloita kun on jo perhe ja kaikki. Tsemppiä!🙂🌻🙂👍