Moi! Ensimmäinen kirjoitus ikinä mihinkään keskustelupalstalle joten pahoittelut heti alkuun mikäli liian pitkää/epäselvää tarinaa pukkaa.
Eli vaimon kanssa takana yhteistä elämää vajaa 14 vuotta, 11 vuotta aviossa. Kaksi lasta(11 ja 7).
Tänä vuonna parisuhteemme lähti jyrkkään alamäkeen. Vaimo innostui enemmän kavereistaan, etenkin paras ystävä alkoi mennä kaiken edelle, juhlimisesta yms. Tilanne näytti huhtikuussa jo hieman paremmalta. Mutta sitten tilanne kääntyi taas. Vaimo kertoi kuinka hänellä on pää sekaisin, ei tiedä mitä haluaa elämältään, kuka oikein on. Kaikki yritykset näyttää läheisyyttä tuntui teennäiseltä. Alkoholin käyttö lisääntyi tasaista tahtia ja vaimo myönsikin että juo ahdistukseensa. Tilanne sitten saavutti ”lakipisteensä” heinäkuun lopulla ja sen jälkeen vaimo alkoi etäännyttää itseään perheestä täysin. Lasten kanssa keskusteli ihan asiallisesti, minun kanssa ei oikeastaan lainkaan. Lopulta tuli se ilmoitus että hän haluaa muuttaa erilleen miettimään asioita. Pääsimme sopuun asiasta ja vaimo muutti syyskuun alussa omaan asuntoon jossa nyt vuorottelemme jotta lapset saavat olla kotona kokoajan. Ei ideaali tilanne mutta nyt ei ollut muutakaan. Lapsille kerrottiin asiasta että nyt olemme erillään ja mietimme asioita. Parin päivän päästä muutosta vaimo oli sitä mieltä että lapsille pitää kertoa että olemme nyt eronneet. Ihmettelin tätä vaimolleni ja hänen mielestään se että ollaan erillään ja mietittään asioita on juuri sitä ettei olla enää parisuhteessa eikä tilivelvollisia toisille eli ollaan erottu. Avioeroa ei ole laitettu vireille. Nyt sitten käyn itsekseen pariterapiassa koska vaimo ei sinne mukaan halua. Vaimo kertoo olevansa ehkä puolen vuoden päästä valmis terapiaan.
Lapset ovat täysin hämillään tilanteesta, eivät tiedä mistä oikein on kyse. Vaimo oli jo luvannut että joulu ollaan perheenä yhdessä. Olen itsekin aivan pihalla missä tässä mennään ja mistä on oikein kyse. Vaimo epäili omaa henk.koht kriisiä ja itsensä kadoksissa olemista. Sanoo tunteneensa näin jo vuosia.
Siinäpä uuden miehen tarina epäselvästi ilmaistuna. Ei välttämätttä täysin kronologisessa järjestyksessä mutta melkein.