avioliitto karikolla

avioliitto karikolla

Käyttäjä surusilmä_ aloittanut aikaan 17.11.2014 klo 20:02 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä surusilmä_ kirjoittanut 17.11.2014 klo 20:02

Olemme tällä hetkellä asumuserossa mieheni kanssa ja avioero on vireillä. Eron taustalla on se, että mieheni petti minua muutaman kerran pian avioitumisemme jälkeen, ja siitä seurasi luottamuspulaa. Vuoden kuitenkin yiritimme yhdessä korjata liittoamme heikoin tuloksin. Lisäksi miehelläni on piirteitä persoonallisuushäiriöstä, mikä on osaltaan vaikeuttanut arkeamme. Mieheni kohteli minua liittomme aikana aika huonosti, ei arvostanut, suuttui jos osoitin kotona surua tai ärtyneisyyttä ja piti usein mykkäkoulua. Jos itkin hän vetäytyi omiin oloihinsa sillä ei kestänyt itkuani. Vaikkei se olisi liittynyt millään tavalla häneen tai hänen tekoihinsa. Koskaan en saanut lohdutusta. En toki itsekään ollut täydellinen vaimo ja hermostuin usein liian helposti ja käperryin pettämisen aiheuttamaan kipuun. Mieheni oli kuitenkin se, joka teki päätöksen eroamisesta, ja on tähän asti ollut erittäin vihamielinen ja katkera minua kohtaan.

Nyt olisi kuitenkin pieni toivo siitä, että mieheni saattaisi suostua lähteä korjaamaan liittoamme. Itselläni tunteet ovat vain kovin sekaisin. Rakastan yhä miestäni, mutta pelkään että pettäminen ja huono kohtelu jatkuvat. Kun muutin pois kodistamme, tunsin alkuun suurta helpotusta. Nyt tunnen kuitenkin enemmän yksinäisyyttä ja ikävöin miestäni. Tuntuu etten voi koskaan löytää yhtä sopivaa miestä itselleni, vaikka suhteemme onkin ollut haastava. En tiedä kultaako vain aika muistot vai oliko meillä oikeasti jotain tavoittelemisen arvoista. Lähipiirini on sitä mieltä, että minun ei missään nimessä pidä palata yhteen mieheni kanssa, sillä he ovat nähneet miten onneton olen ollut avioliitossani ja miten mieheni on minua kohdellut. En vaan enää oikein tiedä mikä on totuus, sillä tunteeni ovat niin sekaisin. Tahtoisin yli kaiken että mieheni ja minä voisimme olla yhdessä onnellisia, mutta en vain tahtoisi polttaa siipiäni enää uudelleen. Kumpaanko luottaa, järkeen vai tunteisiin. Ja uskallanko edes luottaa pieneenkään toivonkipinään liittomme korjaamiseksi, sillä mieheni ei välttämättä kuitenkaan ole valmis enää liittoa jatkamaan.