Ainako yksin?

Ainako yksin?

Käyttäjä Lyy aloittanut aikaan 21.07.2007 klo 22:51 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä Lyy kirjoittanut 21.07.2007 klo 22:51

Olen 40v sinkkuäiti, vai mikä nykyään onkin trendi nimi eronneelle äidille?
Erosin poikani isästä vuonna 2000, miehen petettyä ulkomaankomennuksella. Eron jälkeen elämä onkin ollut vuoristorataa. Jos jonkinlaista suhdetta ollut ja mennyt. Kokenut fyysistä ja henkistä väkivaltaa, alkoholismia ja mielisairautta. Edellä mainittuja siis ollut tapaamillani miehillä.
Itse sorruin myös viinin lipittelyyn, mutta sen jätin 2 vuotta sitten, yritettyäni itsaria. Heräsin teho-osastolla ja siitä alkoi raittius. mutta elämä vaan on pilalla….poikani sairastaa adhd:ta ja yksin olen joutunut kaikki osasto jaksot ym ruletit pyörittää. viiden vuoden aikana koulua on vaihdettu jo kolme kertaa. pojan isästä ei apua ole, hän kun on ympäri maailmaa töiden perässä.
Nyt olen etsinyt miestä netistä ym. mutta kun kukaan ei tunnu olevan mitää??? mikä vika minussa on kun kukaan ei minulle kelpaa?
Tunnevamma? Onko kenelläkään vastaavaa tunnetta ja loppuuko tämä ikinä?
En pidä itseäni minkään näköisenä, mutta silti vaadin mieheltä kaunista kuorta ja sydäntä.
Olo on todella tyhjä ja kaipaisi aikuisen ihmisen seuraa ja rakkautta, mutta kun kaikki ahdistaa!!
Kiitos kun jaksoitte lukea tämän vuodatukseni. kaunista loppu kesää.

Käyttäjä Uupunut kameli kirjoittanut 24.07.2007 klo 19:54

Hei!

Kirjoitit: "Eron jälkeen elämä onkin ollut vuoristorataa. Jos jonkinlaista suhdetta ollut ja mennyt... ... Nyt olen etsinyt miestä netistä ym. mutta kun kukaan ei tunnu olevan mitää??? mikä vika minussa on kun kukaan ei minulle kelpaa?..."

Tuli mieleeni, että ehkä yrität etsiä miestä täyttämään sieluntyhjiötä ja tuomaan henkistä tasapainoa, mitä ei miehellä pysty täyttämäänkään. Tavallaan kovat kokemuksesi ja haavasi kaipaavat henkistä hoitoa, mutta tuo hoidontarve on "naamioitunut" haluksi löytää miesystävä. Jos näin on, tarvitsisit ensin paikkausta henkiselle puolelle ja vasta sitten olisit valmis uuteen seurustelusuhteeseen. Sitten suhteella olisi myös onnistumisen edellytykset. Todennäköisesti myös vaatimuksesi miehen suhteen olisivat sitten erilaiset.

Oletko käynyt missään keskustelemassa asioistasi tai saanut jonkinlaista psyykenhoitoa? Siitä voisi olla sinulle apua jäsentäessä omia tunteita ja ajatuksia.

Aurinkoista loppukesää! 🙂🌻 Ja hyviä lomapäiviä ennen koulun alkua! (Erkkalapsen äiti olen itsekin. 😉)