Hei!
Olen 25- vuotias nainen ja samanlaisia ongelmia tuntuu minullakin olevan.Lääkäriäkin olen harkinnut, mutta juuri nuo masennuslääkkeet ja pelko muiden mielipiteistä pelottavat.
Noin kolme kuukautta sitten olin todella itkuinen,pahantuulinen, tiuskiva ja -mikään ei ole hyvin ihminen enkä myöskään saanut kuin pakolliset asiat tehtyä. Puhuin mieheni kanssa ja kerroin että en todellakaan ole tahallani tälläinen, vaan että tarvitsen nyt aikaa nousta takaisin omille jaloilleni ilman minkäänlaista painostusta. Ehkä hän ymmärsi, ehkä ei…
Nyt kun olen tuosta pahimmasta päässyt jotenkuten yli, on tullut toisenlaisia ongelmia.
Epäilen jatkuvasti mieheni rakkautta ja ”seuraan” hänen äänenpainoaan puhuessaan minulle, seuraan kuinka hän halaa minua jne. Yritän jatkuvasri etsiä jotain mistä hän jäisi kiinni, ettei enää rakasta minua. tunnen itseni todella ”sekopääksi” tämän takia. En tiedä voisiko tämä kaikki johtua huonosta itsetunnosta ja siitä että mieheni jäi noin puolitoista vuotta sitten pettämisestä kiinni. Parhaillaan yritän hillitä tätä ”kyttäämistäni” ja varsinkin olla kyselemättä mieheltäni että – etkö enää rakasta minua, enkö enää kelpaa sinulle, miksi et enää tee niinkuin ennen, eikö hellyys ole sinulle tärkeää jne. Riitelimme mieheni kanssa tässä muutama päivä sitten kyseisestä asiasta ja hän ei enää jaksa todistella minulle rakkauttaan, kun en kuitenkaan usko. Nyt yritän pitää asiat ja epäilyt sisälläni, etten vain loukkaa toista. Aamuni alkavat aina suhteemme pohtimisella ja sillä mitä mieheni voisi tehdä että voisin paremmin. Yhtä oravanpyörää tuntuu kaikki olevan. Saisinpa pääni tyhjäksi näistä sekavista ajatuksista!😭😐😯🗯️