Äidilläkö on oikeus tappaa lapsensa?
Vasta isä tappoi pienet lapsensa, isää syytelllään.
Sitten äiti tappoi pienet lapsensa ja ympäri nettiä kirjoitellaan ja tuetaan äitiä. Kaikki äidit kertovat kuinka masentuneena ei jaksa ja tavallaan muka pelastaan lapsensa, kun ne tappaa.
Miksi näin on, eikö murha olekaan tuomittava, kun sen tekee masentunut äiti?
Minä nuorena toivoin, että äitini olisi myös minut tappanut samalla, kun itsensä tappoi.
Sitten vaikeuksien jälkeen olen onnellinen ettei tappanut.
Nämä lapsen tapot ovat kauhistuttavia, siksi niistä haluaisin täälläkin puhua.
Se on mielestäni vaan tekosyy, jos puolustelee lasten tappoa. masennuksella.
Se on varmaan totta, että äitejä puolustellaan enemmän... Voin uskoa sen. Vaikka se ei oikein olekaan...
Se kyllä kuulostaa hurjalta, jos tuollainen teko _hyväksytään_. Eikai ihmiset kuitenkaan pidä masennusta oikeuttavana tekijänä moiselle teolle? Vaikka he puolustelevatkin äitien tekoja yleensä (en sano, että itse tekisin niin).
Keskustelupalstoilla ainakin ihmiset puhuu aina ihan tyhmiä. Varsinkin niillä, joilla kukaan ei valvo, mitä viesteihin kirjoitetaan. Ei siis ihme jos tulet vihaiseksi niitä lukiessasi.
En kyllä osaa muuta sanoa kuin että en usko, että suurin osa ihmisistä pitää lasten tappamista millään lailla oikeutettuna, oli sitten tilanne mikä tahansa.
Heippa
Ei ole äidillä eikä isällä oikeus tappaa lastaan.
Mutta ikävä kyllä minä olen nähnyt ihmisiä niin miehiä kuin naisia jotka on ollut
masentuneita, ahdistuneita , väsyneitä, epätoivoisiä jne
ja ihmisen mieli on hassu kun se ei näe ulospääsyä ongelmiin niin viimeisenä
keinona tekee sitten peruuttamattomia tekoja.
Kuin myös olen jutellut ihmisten kanssa niin on yrittänyt hakea ongelmiin apua
sitä kuitenkaan saamatta.
Olen kaikille ihmisille sanonut että jokaisella ihmisellä pitäisi olla tukiverkko
pitäisi olla ystäviä, kavereita, tukihenkilö, neuvolat, ammattiauttajat jne
Sillä jo pelkällä puhumisella ja vaikeuksissa olevan ihmisen tukemalla ja auttamalla
päästäs jo pitkälle.
Että vaikeuksissa oleva ihminen tietää että ikinä ei jää yksin ongelmien kanssa vaan
autettas ongelmien yli ja elämä järjestyy ja elämä jatkuu.
niin vältyttäisi lähestulkoon kaikilta epätoivoisilta teoilta.
Kaunista loppuvuotta sinulle
Sehän on todella hirvittävää, jos vanhempi tappaa lapsensa, oli se sitten isä tai äiti! Näiden otsakkeiden äärellä voidaan todeta, että masennus on todella vakava sairaus ja se pitää ottaa tosissaan terveydenhuollon piirissä!!
Lisäksi on niin, että yksikin tälläinen hirvittävä teko on liikaa ja jostainsyystä ei terveydenhuolto ole pystynyt vastaamaan ihmisten tarpeisiin saada apua, tai tunnistanut ylipäätään, että on avuntarve.
Onko apua edes haettu? Ja jos, niin missä vaiheessa? Ennaltaehkäisy olisi niin tärkeää.
Sen ymmärtää, jos ihminen on masentunut ja edessä on musta seinä tai pohjaton kuilu. Ajatuksissa kuolema näyttäytyy jotenkin ulospääsytielle...sen siis ymmärtää, miten tuo ajatus voi noin mennä, mutta noita tekoja ei koskaan kuitenkaan voi hyväksyä. Toisen ihmisen tappaminen on aina paljon enemmän, kuin järkyttävästi väärin.
Tappaminen ei ole koskaan oikeutettua. Lapsenmurhat, siis sellaiset, joissa äiti tappaa lapsensa, pitävät sisällään yleensä hyvin vakavan äidin mielen järkkymisen. Ehkä juuri se saa nettikirjoittelijat suhtautumaan ymmärtäväisesti äitiin. Tuomitseminen ei auta sen enempää kuolleita lapsia kuin sairasta äitiäkään.
Jos vanhempi menee psykoosiin, hän saattaa nähdä lastensa tappamisen parhaana ratkaisuna lapsilleen. Siis ihan oikeasti hyvänä ja parhaana! Meidän on vaikea tietää, mitä kaikkea tällaisten vanhempien päässä liikkuu. Psykoosi on siitä kummallinen tila, että mieli toimii, mutta täysin järjettömästi. Laajennetussa itsemurhassa vanhempi aikoo tappaa itsensä ja lapsensa. Ammatti-ihmisten mukaan saattaa käydä kuitenkin niin, että vanhempi onnistuu tappamaan lapset, mutta epäonnistuu itsemurhassa. Kun ihminen toipuu ja tajuaa, mitä on tehnyt, kaikki on jo peruuttamatonta. Syyllisyys on elinkautinen tuomio, siihen ei vankilaa tarvita.
Sitä aina toivoo, että lähimmäisten turvaverkko olisi sellainen, ettei kukaan joutuisi henkisesti niin yksin ja ahtaalle, että ei enää jaksa, vaan sairastuu vakavasti. Vakava henkinen uupuminen ja sairastuminen voi johtaa hirveisiin tekoihin, joita ja joiden seurauksia tekijä ei tekohetkellä käsitä.
Surullista, että sinä olet joutunut kantamaan äitisi itsemurhan taakkaa. Onneksi sinä kuitenkin säästyit, eikä hän vienyt sinua mukanaan. Toivottavasti ne äidit, jotka ovat nyt kuilun partaalla, lukevat sinun ajatuksia ja havahtuvat tajuamaan, mitä kaikkea itsemurha aiheuttaa lapselle. Kertomuksesi voi siis auttaa muita äitejä valitsemaan elämän kuoleman sijasta - lapsensa takia.
Eihän nyt sellaista ihmistä olekaan kenen mielestä äidillä olisi oikeus tappaa lapsensa. Ei isälläkään, ei kellään ole oikeutta tappaa ketään. Se lienee itsestäänselvyys.
Näissä tapauksissa ihmisellä kai vain pimenee niin pahasti että sumuisessa mielessään luulee lapsilleen olevan parasta päästä pois. Se ei ole oikein mutta ei kai siihen muutakaan syytä voi olla. Onhan ne isät yhtälailla mielihäiriöisiä niin tehdessään enkä minä ainakaan puolustele ketään mutta syyllistäminen ei todellakaan myöskään auta ketään tuossa tilanteessa.
Mielenhäiriö on sellainen asia että sille kun ei voi mitään ja toivoisikin että siihen saisi apua ajoissa.
Jotenkin sitä itse vaan jaksoi yksinhuoltajana ja hyvin jaksoikin jopa nautti elämästä mutta työelämä mursi kamelin selän. Jollain se piste voi tulla eteen aiemmin ja eri syystä.