Eli kyseessä on siis nimenomaan sensomotorinen kuntoutus, ei sensorisen integraation terapia 🙂

Vaikka viesti on pitkä, niin suosittelisin silti jokaista ADHD tai ADD lapsen vanhempaa lukemaan, koska omasta kokemuksesta voin sanoa, että tämän ”keksinnön” löytäminen muutti meidän perheen elämän 🙂👍

Kirjoitan tässä ensin hoitolasta saamastani vihkosesta vähän juttua niille, ketkä eivät ole ennen kuulleet mitä tuo tarkoittaa. Älkää säikähtäkö hienoja sanoja, tämä on loppupeliin aika yksinkertainen juttu… Mutta vaikea selittää lyhyesti.

Sensomotorinen kuntoutus

Psykologi Peter Plythe aloitti tutkimaan ihmisen refleksejä jo 60-luvulla. Hän perusti neuro-fysiologiaa tutkivan instituutin 1975 (Ingalina) Chesteriin Englantiin.
Menetelmän toi Suomeen Nina Alopaues-Laurinsali 1990-luvulla ja menetelmällä on tutkittu Suomessa n. 2500-3000 lasta ja aikuista.

Mitä se on?
Sensosmotorinen kuntoututs on neurofysiologista kuntoutusta, jolla vaikutetaan aistien toimintaan ja kehitetään motorisia suoriutumisvalmiuksia. Kuntoutus on lääkkeetöntä hoitoa ja sillä hoidetaan auditiivisen (kuulo), visuaalisen (näkö), vestibulaarisen (tasapaino) ja refleksijärjestelmän ongelmia.

Aistien epätarkoituksenmukainen ja poikkeava toiminta sekä aistien integraatio-ongelmat vaikeuttavat monin tavoin oppimista ja normaaleja jokapäiväisiä toimintoja.

Aistien välityksellä aivot saavat kaiken aikaa tietoa sekä ympäristöstä, että omasta kehosta. Mitä tarkempia aistien välittämät tiedot ovat, sitä paremmin ja pienemmällä kapasiteetilla aivot pystyvät saatua informaatiota prosessoimaan sekä antamaan lihaksille käskyn toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ongelmat käytännössä: Seuraavassa muutamia käytännön esimerkkejä, jotka saattavat antaa viitteitä mahdollisista oppimis- ja suoriutumisvaikeuksista:
– vaikeuksia erityisesti lukemisessa tai tavaamisessa sekä sanallisissa matematiikan tehtävissä
– kirjoitusvirheet
– kirjoittaminen työlästä, käsi väsyy nopeasti, väärä kynäote
– vaikeuksia luettavan tekstin hahmottamisessa
– lukeminen hidasta, vastentahtoista ja epämieluista
– ei kuule ohjeita oikein tai ymmärtää annetut ohjeet väärin
– tarvitsee ohjeiden toistamista
– käsittää väärin vitsit ja sanaleikit
– häiritsee luokkaa kyselemällä koko ajan
– huonotuulisuus
– kypsymättömyys ikäisiin nähden
– huono itsetunto, pelot, arkuus
– vaikeuksia ystävyyssuhteissa
– kova väsymys koulun jälkeen
– huono keskittymiskyky luokassa
– huono muisti
– heikko reaktiokyky
– kömpelyys, tasapainovaikeudet, tavallista herkempi törmäily ja kaatuilu

Refleksijärjestelmä
Primitiivirefleksien ohjaamat liikkeet kehittävät lapsen motorisia perustaitoja ja kehontuntemusta. Yleensä primitiivirefleksit poistuvat ensimmäisen puolen ikävuoden aikana tai korvautuvat posturaalireflekseillä.
Varhaislapsuuden jälkeen primitiivireflekseistä heijastuvat vaikutukset aiheuttavat monenlaisia vaikeuksia ja epävarmuutta kantajalleen.

Eli, lapsen esim,
– lapsen ongelma paikallaan istuminen vaikeaa, voi johtua STNR-refleksin ”päälle jäämisestä” tai sen heijastumasta.
– aistiyliherkkyydet, arkuus, hyökkäävyys, säikähtely, impulsiivisuus, pelot, liiallinen herkkyys, hlö suuttuu ja leppyy nopeasti – voi johtua Moro-refleksin ”päälle jäämisestä”
– tuntoaistin yliherkkyys, heikko keskittymiskyky, kiristävien vaatteiden vieroksuminen, jäykkäselkäisyys – syynä voi olla Galant eli selkärankarefleksin ”päälle jääminen”
– syömisen liiallinen nopeus tai hitaus, kuolaaminen, liiallinen tuntoaistin herkkyys kasvoissa, kynsien pureminen- voi olla merkki imemis-eli etsimisrefleksin ”päällejäämisestä”

Tuossa vain joitakin esimerkkejä, refleksejähän on parikymmentä.

Sensomotorinen kuntoutus käytännössä:
– sensomotorisen terapeutin toimesta suoritetut tutkimukset (terapeutteja Suomessa vain parikymmentä) – näiden pohjalta laadittu hlökohtainen harjoitusohjelma
– tutkimukseen sisältyvät kuulo,- näkö,- ja tasapainoistien, karkeamotoriikan, hirnomotoriikan sekä primitiivirefleksien testaukset ja havainnoidaan kehonhahmottamista, lateraalisuutta sekä ristikkäis-hallinnan kehittymistä.
– testien perusteella laaditaan edellä mainittu yksilöllinen, päivittäin kotona toteutettava harjoitusohjelma, joka yleensä sisältää sikä liikeharjoitukset, että kuulonmuokkaushoidon. Harjoitukset ovat suhteellisen lyhyitä, niihin menee päivittäin noin 15min.
– aikuisen valvottava ja avustettava harjoituksia tekevää lasta, sillä mitä hitaammin ja huolellisemmin harjoitukset tehdään, sitä nopeammin tulokset näkyvät.
– harjoituksen vaikuttavuutta seurataan kontrollitutkimuksilla noin 12 viikon välein ja jokaisella tutkimuskerralla suunnitellaan uusi harjoitusohjelma asiakkaan senhetkisen kehitysvaiheen mukaisesti
– kuntoutusjakson pituus keskim. noin vuosi ja siihen sisältyy 4-5 tutkimuskertaa

Meillä aloitettiin kuntoutus Moro-refleksin ”häivyttämisellä.” 1,5 kk on mennyt ja vaikutukset näkyvät jo! 🙂👍🌻🙂🌻
Omalla lapsellani löytyi testeissä jäänteitä useista reflekseistä. Ja hänellä on mm. tuntoyliherkkyyttä: kaveri läpsäisee ystävällisesti olkapäälle – poika kokee sen lyömisenä ja tinttaa takaisin. Näin niitä ”tilanteita” syntyy…

Tämä kuntoutusmuoto ei ole vielä terveydenhuollon hyväksymä, joten siitä ei saa korvausta Kelalta, eikä sitä korvaa myöskään lapsivakuutus. Mutta ainahan voi yrittää saada korotettua hoitotukea Kelalta.

Toivottavasti joku edes pääsi vähän jyvälle mistä kyse, niin monimutkaisesti selitetty. Mutta sitä ei voi oikein lyhyesti selittää…

Loppukaneetti: kuntoutus auttaa siis siihen itse asiaan, josta ongelmat johtuvat, eikä vain peitä niitä, kuten lääkkeet tekevät. Kuntoutuksella lapsella ”päällejääneet” vauva-ajan refleksit häviää ja lapsi rauhoittuu, tapahtuu siis muutos sillä osa-alueella missä ongelmia on. Itse olen todella iloinen ja onnellinen, että sattumalta kuulin tästä lääkkeettömästä hoitomuodosta! 🙂🌻

Kysykää, kommentoikaa! 😉