30.v äiti ja paniikkihäiriö/ahdistus
Onko muita n.30.v äitejä joilla on ahdistusta tai paniikkihäiriötä? Itse sairastuin synnytyksen jälkeen masennukseen joka oireili syömishäiriöksi asti. Olin 8 viikkoa sairaalassa opettelemassa syömään ja nukkumaan sekä olemaan armollisempi itselleni.
Kotiuduin lääkärin luvalla vaikka hän suosittelikin pidempää sairaalajaksoa.En kestänyt olla pois kotoa lapseni luota joka tuolloin oli 8kk. Halusin ”normaaliin elämään”.
No sitä normaalia elämää tässä odottelen edelleen,sairaalareissun jälkeen kävin painon tsekkauksissa ja ”terapiassa” vuoden verran, siinä samalla lähdin opiskelemaan.
Ja opiskelun lomassa tein keikkaluontoisesti duunia kun talous meni välillä tosi tiukalle. Siinä sivussa sain paniikkihäiriö diagnoosin.
Valmistuin ajallaan ja nyt olen työelämässä. Väliin mahtuu kaikenlaista, mieheni masentuneisuutta,tyytymättömyyttä omaan itseensä, oman jaksamisen hiipumista, rahahuolia
No nyt on asuntolaina ( pieni) ja autolaina ja rahat taas tiukalla samoin aika ja välillä jaksaminenkin kuten varmasti kaikilla äideillä😴
Lapsi on reipas 5-vuotias jolla on luottamus kohdallaan itseensä ja maailmaan. Hänestä olen ylpeä🙂👍
Paniikkihäiriö oireilee välillä enemmän välillä vähemmän. kesäloma meni panikoidessa kun sai ” vaan olla ja lomailla” mökillä.. Ei tullu oikeen pysähtymisestä mitään kun pää käy ylikierroksilla ja on äärimmäisen hankalaa olla paikoillaan. Olisin todella tarvinnut sen lomalta paluu loman 😳 Oli elämäni AHDISTAVIN VIIKKO😮
Ja sen potemiseen meni rutkasti aikaa.😳
Onko kohtalotovereita?
lähinnä kaipaisin vertaistukea ja kokemusten vaihtoa
Tervetuloa vaan kerhoon...täytän keväällä 29 ja kärsinyt paniikkioireista, ahdistuksesta yms. jo kohta 10 vuotta! Välillä menee paremmin, välillä huonommin..mut hengissä ollaan (toisinaan ajattelen, et valitettavasti)... Mut joo.. Lapset on jo 7 ja 4(kohta 5). Ei sitä vaan voi ymmärtää, miks tää vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu....... Voimia sulle🙂 Niin..etkä todellakaan ole ainoa, joka tämmösistä kärsii, tiedän monia!! ..Nykypäivä........:/
Tämä keskustelu ilmeisesti tyssännyt, mutta ehkä täällä voisi jatkaa keskustelua paniikkihäiriöstä.
Minulla on myös todettu paniikkihäiriö 6 vuotta sitten. Olen ollut lääkityksellä melkein koko tuon 6 vuotta ja nyt sitten oireet tulivat aiempaa pahempina takaisin kun lopetin SSRI-lääkityksen. SSRI-lääkkeitähän on juuri syytetty siitä, että niiden lopettamisen jälkeen oireet voivat olla jopa pahempia ja näin kävi juuri minulle.
Nyt olen syönyt SSRI-lääkkeitä pienin annoksin 3 viikkoa, pahimman yli on päästy, mutta paniikki vaivaa ilta- ja yöaikaan. Hankalat ja ristiriitaiset asiat pahentavat oireita.
Olisi tosi mukava kuulla kokemuksia mitä teette pahimman paniikkikohtauksen aikana laukaistaksesi sen (mikä auttaa) ja miten tulette toimeen paniikkihäiriön kanssa.