ylitsepääsemätön kateus

Hei!
Voin myöntää, että samanlaisia tuntemuksia on ollut. Tosin ne korvaantui ajan myötä kauhella itseinholla ja ahdistuksella ja siitä eteenpäin tuli vaikka mitä ongelmia. Kannattaa yrittää hankkia tunhonkin jotain apua. Etsi itsellesi henkilö, mielellään aikuinen, jolle puhua luottamuksella miltä sinusta tuntuu ja pohtikaa yhdessä miten päästä tästä ongelmasta eroon ennen kuin siitä tulee todella suuri solmu joka onkin sitten vaikeampi avata. Pyydä apua rohkeasti. Pieniltäkään tuntuvia ongelmia ei kannata ohittaa.

Hyvää kesää sinulle ja toivottavasti saat elämäsi järjestykseen! 🙂

~Annie~

Kiitos Annie! 🙂

Yleensä mä voin äidille puhua mutta tästä kadehtimisesta en ole kauheasti puhunut. Kerroin yhdestä tytöstä jota kadehdin, ja äiti sanoi siihe että kadehdin sitä ja äiti sano sit siihen jotai, mutta siihen se jäi. Kun katon tän ttön kuvia kuva-galleriassa nii masennun täysin. Se on TÄSMÄLLEEN sen näköinen ku haluaisin olla ja sillä on kavereita jne. Harmittelen että en voi saada samaa koskaan. Tunnen itsekkin välillä sellaista itseinhoa ja vihaan välillä ulkonäköäni ja sitä että en ole kuin muut ja nauti nuoruudesta vaan olen yksin ajatuksieni ja ahdistuksieni kanssa..

Hei Lindsay🙂🌻🙂🌻

Jokainen nuori tyttö ihailee toisia ja kokee itsensä rumaksi ankanpojaksi mutta kasvaessa huomaa että miten kaunis on ollut.

Jos yrität katsoa itseään peilistä hieman nauraviin silmiin niin yllätyt itse miten kaunis olet. mutta jos katsot masentuneilla ja onnettomilla väsyneillä silmillä näen masentuneen onnettoman väsynyt tyttö . eli sinä itse peilaat millainen sinä haluat olla ja muutkin näkee sinua sellaisilla silmillä kun sinä seisot heidän edessä.

Eli hymyä silmille ja huulille niin elämääsi näyttää yhtä onnelliselta kuin mitä toivot.

Mitä koske kavereita määrä niin yksi on ihan hyvää määrä koska silloin pysyt laadusta kiinni. Ei se iso lukumäärällinen kaveria ympärillä merkitse että olet onnellinen koska sinun täytyy jokaisen kanssa olla kaveri mutta missä ajassa ehdit olla kaikkien kanssa joten kuten sanoin yksi kaveri vastaa monia yhteensä ja kun sinulla on hyvä suhde kaveriin niin elämäsi hymyille yhtä kauniisti kuin lehti palstoissa olevat nuoret naiset ja miehet.

Ota vinkistä kiinni ja nauti kesälomastasi täysin sydämiin.🙂🌻🙂🌻

Hei lindsay!

Sanoit, että elämäntilanteesi voisi olla vaikeampikin. Hyvä, että huomaat sen! Ongelmasi haittaa kuitenkin elämääsi, ja sinulla on täysi oikeus hakea apua. 🙂

Häpeätkö kateuden tunteitasi, ja onko sinun siksi vaikea puhua niistä? Luulen, että me kaikki kadehdimme toisinaan. Näemme ihmisiä, joilla on juuri sitä, mitä toivoisimme itsellemme. Terveysongelmista kärsivä voi kadehtia toisen terveyttä. Laiha saattaa haluta olla tukevampi, pyöreä hoikempi. Ujo voi tuntea huonommuutta ulospäinsuuntautunutta kohtaan. Tässä vain joitain esimerkkejä.

Oletko ajatellut, ettet tiedä kaikkea niistä, joita kadehdit? Jotkut nuoret peittävät ongelmansa hauskanpidolla. Vaikka heillä olisi paljon kavereita, läheisten suhteiden kehittäminen voi olla heille vaikeaa. Itse ottaisin ennemmin yhden hyvän ystävän kuin joukon kavereita, joihin en voisi luottaa.

Mieti, mitä hyvää juuri sinun elämässäsi on. Joku muuten voisi kadehtia sinua siksi, että sinulla on hyvät välit äitiisi. 🙂 Elämä on oppimista. Ota siksi kateus haasteena, jota vastaan voit taistella. 🙂👍

hei Lindsay...

Kukaan ei ole täydellinen, ei ne kuvagallerioiden prinsessatkaan... Mutt SINÄ kelpaat just sellaisena kuin olet (prinsessat myös). Me kelvataan elämälle just sellaisina kuin ollaan 🙂👍, karvoineen päivineen...

Toisekseen! Kuulin että noita galleria-kuvien kuvauksia suunnitelaan ja stailataan. Lainataan merkkivaatteita ja etsitään kuvauspaikkoja esim. sisutusliikkeitä, jotka näyttää tyylikkäiltä. En tarkoita että kaikki tekis näin! Mutta hätkähdin kun ystäväni tytär kertoi miten he olivat valinneet JC:tä vaatteita joihin ei oikeasti ollut varaa, käyneet kuvaamassa tyylikkäässä kahvilassa ja palauttaneet sitten vaatteet kauppaan. Kaikki mikä kuvissa näkyy ei välttämättä ole siis totta 😮

Hyvää kesää 🙂🌻
Kun käyt kuvagallerioissa muista katsoa pilkistäiskö jostain vaatteesta hintalappu, jota ei ole voinut irrottaa, koska vaate kohta palautetaan kauppaan 😝

PS. tulivielä mieleen että onneksi mua ei kukaan näe kun istun tässä aamu-pöppörössä kulunella sohvallani ja tsäppäilen netissä, vaikka ulkona paistaa aurinko 😳
Munkin pitäis ja pitäis ja pitäis vaikka sun mitä....

Jousimies: Kiits vinkistä! 🙂 Joskus tunnen kyllä itseni ihan nätiksi ja ajattelen olevani ihan lkaunis. Mutta sitten huomaan kadulla jonkun tytön joka on itse täydellisyys, siunattu virheettömällä ulkonäöllä. Tiedän että on aina joku kauniimpi mutta silti..
Joskus kun otan itsestäni kuvan, huomaan totuuden. Mun kasvot ei oo symmetriset ja silmät on eri paria. Ei se luonnossa näy sillee, kamerahan kyllä aina vähän valehtelee. Mutta sen takia en ikinä halua kuviin..Sitten katselen niiden tyttöjen bile-kuvia joissa ne kaikki hymyilee tai nauraa ja näyttää kauniilta ☹️
Ja mitä kavereihin tulee, ei se määrä kai ole niin tärkeä. Yksi paras kaveri mulla on mutta jotenki tuntuu että ollaan kasvettu erilleen.. Mä en tiedä mistä ihmeestä voisin saada kaverin. Äiti sanoo että kyllä mä sitte vähä vanhempana löydän kaverin, mut ois kiva ku olis jo nyt..

Eläväinen: Tavallaan hävettää puhua siitä, mutta olen joskus vähän kertonut äidilleni. Se on mennyt vähän olankohautuksella kylläkin..
Jotenkin en voi uskoa että niillä työillä, joita kadehdin, olisi paljon ongelmia. Tiedän että kuvat eivät paljasta mitään, mutta olen varma että näillä tytöillä ei ole mitään suurempia ongelmia..

Tiitula: Kiitos kannustuksesta 🙂 Tiedän kyllä että nämä tytöt joita kadehdin, eivät tee samaa, yhdellä niistä on oikeasti hieno ja uusi ja kaunis koti ja hän on muutenkin kaunis, itse täydellisyys. Aika erikoinen juttu tosin..
Itselläni on vanha talo, enkä usko että kukaan minua kadehtii. Vaikka äiti sanoo usein että mua varmasti kadehtii..

Katoin taas niiden joidenkin tyttöjen kuvia ja turhauduin taas. Toiset matkustelee Californiaan ja kaikkiin kivoihin paikkoihin jonne itsekkin haluisin, mutta en koskaan pääse mihinkään. Jumitan vaan täällä korvessa kotona. Kaikki on kavereiden kanssa viettämässä iltaa. Soitin kaverilleni ja se kerto että sille on koko viikonlopuks suunnitelmia, kun itse taas istun kotona koneella. En edes uskaltaisi lähteä mukaan illan viettoihin, pelkään liikaa kaikkea. Lisäksi mun kesätyö ahdistaa, siinä ahdistaa kaikki. Porukat ei kuuntele ja sanoo vaan että "sua ahdistaa muutkin asiat" ja että "ahdistus pitää vaan voittaa". Tottahan se on. Ja taas odotan jo ens kesää jolloin kaikki on paremmin. Tästä kesästä piti tulla erilainen ja ikimuistoinen mutta ketä oikein yritän huijata. Samaa vanhaa. En tämä nyt kauheasti liittynyt aloitusviestiini mutta piti purkaa tuntoja..

hei Lindsay!

Kun tulet vanhemmaksi sun on mahdolista matkustella ja tehdä semmoisia valintoja pääset maailmalle!! Jos sitä todella haluat! Usko pois, se aika on tulossa. Mä kasvoin todella korvessa 19v asti, sen jälkeen olen asunut 3 maassa, tehnyt töitä huomattavasti useammassa. Ei matkustelu tehnyt mua mitenkään viisaammaksi, coolimmaksi tai täydellisemmäksi. Se oli kivaa, välillä hankalaa, välillä oli ikävä ja juureton ole, välillä ahdisti aivan penteleesti

Mutta jos toi kateus ja ahdistus nyt haittaa sun elämääsi, niin sille on parasta tehdä jotain. Tunteet on AINA tärkeitä, niitä pitää kuunnella, vaikkei niitä ymmärtäiskään.... Ahdistuksesi haluaa selvästi kertoa sulle jotain 😐 Voisitko kirjottaa siitä päiväkirjaan tai vaikka net-tukeen tai puhua äidilles? Mitä tahansa kunhan et yritä sitä järjettömän pitkään ja suuria määriä säilöä sisälles!

Ja onnea kesätyöpaikan johdosta! Kun mä olin nuori niin kesätöitä sai korvessa vain harvat ja onnekkaat 🙂 kun työpaikkoja oli niin vähän...