Voisko joku auttaa???
Moi kaikki!
Mulla on ongelma joka ei varsinaisesti koske mua, vaan mun hyvää ystävää. Ja tartten apua.
Okei eli homma on tää, että mulla on tosi läheinen ystävä jota haluaisin kovasti auttaa. Sen mielenterveys on pahasti alkanut horjua, kun sen äiti kuoli (n.3 vuotta sitten). Alkuun se vaikutti siltä, että se ystäväni on päässyt siitä jo yli, mutta nyt viimeisen kuukauden tapahtumien perusteella en ole enää niin vakuuttunut asiasta.
Se siis lintsaa koulusta aika runsaasti (oli koko viime viikon pois) ja on siten hoitanut ittensä koulussa pahoihin ongelmiin. Sillä on välit isänsä kanssa tosi tulehtuneet, monet kaveritkin se on tuntu onnistuu karkottaan ja on kertomansa mukaan tosi ahdistunu. Enne tehtiin kaikkee kivaa yhessä, mutta nyt sitä ei oikeen kiinnosta mikään.🤔
Se on myös puhunu kuinka haluis vaan päästä täältä pois.
Ystäväni siis kärsii myös masennuksesta joka osaksi puhkesi äitinsä kuolemasta, mutta myös sairaudesta johon hän joutuu syömään lopun ikäänsä lääkkeitä.
Ittelläkin on ihan tarpeeks vaikeeta, eikä asiaa todellakaan auta se kuinka muut ihmiset kaataa kaiken paskan mun harteille. No okei olen hyvä sydäminen ihminen joka ei haluais kääntää selkäänsä, mutta silti…
Mä en enää tiedä mitä voin tehdä sen mun ystävän hyväks siitä puhumattakaan miten itte voin. Voisko joku auttaa?😯🗯️
Oletteko samassa koulussa? Entä jos juttelet terveydenhoitajalle ystävästäsi, onnistuisiko? Toinen vaihtoehto on sun oma äiti, tunteeko hän kaverisi perheen? Sitten on muitakin tahoja kuten srk:n diakoniatyö, puhelinluettelosta löydät ev.lut.srk-seurakunta-diakoniatyö puhelinnumeroita. Kaikkein nopein apu on varmasti vanhempasi (jos mahd) tai terveydenhoitaja ja uskon että diakoniatoimistoonkin pääsee nopeasti, eiköhän siellä ole päivystys joka aamu, kävelet vaan ovesta sisään ja esität asiasi. Nyt tarvitaan sinun rohkeuttasi. Tässä vaihtoehtoja ja kriisikeskus lisäksi, tosin sinne pääsee hitaammin kuin edellisiin. Voimia sinulle ystäväsi auttamisessa ja teille kummallekin toivotan onnea elämässä ☺️❤️
Ethän sinä voi, eikä sinun kannata kantaa toisen taakkaa niin, että itse näännyt. Mutta hyvä, kun välität ja kysyt apua.
Minä näen, että ystäväsi tarvitsee jonkun ulopuolisen auttajan. Jos on oikein masentunut ja ahdistunut, olisi hyvä, että on jokin ulkopuolinen vankka teraputtisuhde tai vaikkapa psykiatrinen sairaanhoitaja mukana kuvioissa.
Riippuu sitten ysätävästäsi, miten hän näkee asian, haluaako puhua ja haluaako tukea.
Melkeenpä se on niin, että se, mitä sinä voit tehdä on; ohjata ystäväsi auttajan pakeille ja siinä arjessa tilanteissa esim. kysyä, onko syönyt jne. , mutta tosiaan niin, ettet itse näänny.
Voimia.
Kyllä! Kerrot asiasta vanhemmilke ja kerrot että olet huolissaan kaveristasi 🙂
tai vaikka koulun rehtorille!
Suuri kiitos kaikille! 🙂
Oli tosi kiva huomata, että te haluatte auttaa, eli olen teille kiitollinen.
Noh keräsinpä rohkeuteni ja menin sitten kuraattorin pakeille ja kerroin niin kuin asiat on. No se sitten lupautu jutteleen sille mun kaverille. Sitten ne oli pienessä palaverissa tullu siihen päätökseen, että psyiatrinenhoito on sille parasta. No nyt se on sitten laitoksessa ja saa ammattiapua. Toivottavasti se auttaa sitä olisi niin kia saada se yhtä iloseks nii kuin 5 vuotta sitten.
muttakiitos vielä kaikille.🙂
Hei sinä tipaton,
Olen sanomattoman iloinen että rohkenit hakea kaverillesi apua.
Uskon, eikä oikeastaan muuta vaihtoehtoa olekaan, että kaikki kääntyy
vielä hyväksi. Olet sankari, hienoa ja onnea vielä kun keräsit rohkeutesi, puhumalla asiat selviää, sen olen omankin teinityttäreni kanssa huomannut. Hyvä Sinä🙂👍