Viiltely ja itsetuhoisuus
Olen viillellyt jo monta vuotta ja käteni näyttävät kauheilta. Olen hakannut rystyseni lihoille jo monesti. Itsemurhaa olen yrittänyt varmasti ainakin sen 5 kertaa.
Olen väsynyt olemaan masentunut ja sekaisin.
Jossain vaiheessa teen täatä vielä lopun.
Ajatuskin koirani menettämisestä tekee minulle pahaa, muuta surtavaa minulla ei olekkaan vaikka olen vasta 16-vuotias ja täytän 17-vuotta tänävuonna.
Totean että viiltelyyn jää koukkuun samalla tavalla kuin tupakointiin.
En ole kummastakaan päässyt irti.
Viinaa en enään juo niin paljon mitä joskus, kun olin alkoholisti.
onko elämässäni järkeä. Vastaus: ei ole!
On järkeä. Tiiän hyvin miltä susta tuntuu ja siihen saa apuaki jos vaan haet sitä.
moi tien myös mieltä sinusta tuntuuu kun on viilellyt katenssä auki poltaa tupakkaa ikään on selainen 21 vuotta ja on viekkkin ihan maanssa myynennä toivoisin vaan että kaikki ne ketkä minnut tuntee henkilönnä alkaisi ymärtäään etten minnäkäääm kaikkea jaksa enkä halukaaan kiitois tälle sivustolle mistä voi hakea apua kun omat voimat on ihan loppu toivoisin vaan saavani nämä kamalat arvet pois kädestä joita koitanut tatuoineilla peitaa mutta aina vaaan näkyy valkoisia viiruja käsi varressa joista nyt kun on jotekin aanut aivot koottua niin ei olle kiva katsella😠😠🙂🌻🙂🌻 jaksamia sinnulekin ketä oli aloitanut tämän keskustellun
niinkuin hiljainenn jo sanoi, apua saa jos sitä vain hakee. Ja hyvä alku on että tänne kirjoittelet. Mieti kuinka monta hienoa hetkeä menetät koirasi kanssa jos nyt luovutat.
Lopetin viiltelyn kun näin erään läheiseni kädet, kuinka kamalan näköiset ne olivat vuosien viiltelyn jälkeen. Hän onneksi sai ne tatuoinneilla tosi hyvin peitettyä. Mutta kannattaako loppujen lopuksi viillellä? siitä on hetken helpotus mutta monien vuosien riesa. Tiedän että siitä on vaikea päästä eroon, mutta vain sinä itse voit päättää lopettaa sen, sinun ei kuitenkaan tarvitse tehdä sitä yksin. Puhu ongelmistasi jollekkin, maailmassa on varmasti joku joka auttaa sinua. Voimia sinulle!
🙂🌻
ollen hakenut apua kiitos sinnulle joka vastasit koitan jaksaaa eteeen päin =)haluaisin vaaan päästä joskus normi elämään miss ei ollis ikinä mkäään mennis vikaa vaikka ei tämä uvitelma tulle koskaa toteutumaan😴😝😮😝😴😴🤔
Moikka.. Tuo sun tilantees on mulle niin tuttu... Mä olen nyt 20 vuotias tyttö, olen sairastanut n 6 vuotta masennusta, ja yrittänyt "hukuttaa" oloani viiltämällä, juomalla ja sekoilemalla lääkkeiden kanssa.. mun kädet on ihan hirveessä kunnossa ja nyt mua kaduttaa jonkin verran viiltämiseni, siihen vaan jää niin helposti koukkuun ja kun se muka jollain lailla helpottaa. viimeksi viilsin silloin kun tuli ero jätkäkaveristani, siitä on nyt aikaa noin kolme kuukatta.. Nyt olen yrittänyt olla viiltelemättä ja tukeutunut silloin kun on paha olla kavereihini, sillä ne auttavat huomattavasti enemmän kun se viiltely.. kannattaa hakea apua ja tukea jostain muusta kuin viiltelystä tai päihteistä.. JA kyllä elämässä on järkeä vaikka välillä (usein) siltä tuntuntuiskin ettei ole. Aina on joku syy miks elää.. Vaikka sillä tavalla ei aina jaksakkaan ajatella. Tiedän ikävä kyllä mistä puhun.. Voimia ja jaksamisia!
moi ei auta yhtäää tämän ollon helpotus juuri viikko siten viilsin olkapäähän syvän x kirjaimen kun menn ihermot kun akveri sai baariin porttikiellon niin alkoi niin paljoin että olli pako hermoja jotekin helpottaa siten keroin seuraavanna päivännä 2 parhaalle henkkilölle nyt alkaa viel syvel mälle taas pääkoppa valuuun ei jaksa enäään tättä helkutin moist a tuskaa pää koppal kun ei kukkaa psyko tunnu kuutelevan mua sillain kun niiten puitäis tuhkedutan syrämen kyynelleet tenne kiitos jensku kannatusesta koitan oll sattutamatta iteeni mutt se on vällill niin mahdotontta ajatel sillä hetkel kun kaikki mennee päin jotain ... 😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️😯🗯️ mutta tyättyyy taas jaksaaa huomiseen päiväään. kyllä tuo jälki on näin päin kyll pikkaisen alkanut kaduttaa mutta ei se tahtiii haitaa täytyy nyt jotekin jaksaa etteen päin