Hei.
En tiedä mitä tehdä.
Olen masentunut. Olen saanut Beck-testistä 34-36 pistettä useilla kerroilla. Olen kärsinyt tästä jo useita vuosia, mutta nyt olen alkanut hakea apua. Ongelmani vain on, että kukaan ei tunnu haluavan auttaa.
Omalääkärille ei saa aikaa.
Akuuttityöparille terveysasemalla on lähetesulku.
Olen käynyt puhumassa opiskelijaterveydenhuollon kautta psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Hän on ainoa, joka kuuntelee ja yrittää auttaa. Hän epäilee melko vahvasti, että sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Hän lähetti minut toiselle paikkakunnalle akuutisti, jotta saisin lääkityksen. Lääkäri ei edes vilkaissut tekemiäni testejä, jotka näyttivät ensinnäkin kohonutta psykoosiriskiä ja mahdollista bipolaarihäiriötä. Hän määräsi puhelimitse, minua tapaamatta lääkitykseksi citalopram 20 mg kerran päivässä.
Menin lääkkeestä aivan sekaisin. Olin ylikierroksilla. Hain tahallani riitoja mieheni kanssa ja itkin hysteerisesti. Tahdon viillellä ja satuttaa itseäni päivittäin, enkä pääse siitä ajatuksesta eroon. Olen vainoharhainen. Luulen, että ulkona tuntemattomat aikovat hyökätä kimppuuni ja satuttaa minua.
Kerroin tästä sille psykiatriselle sairaanhoitajalle. Hän sanoi, että lääkitys on väärä. Hän soitti lääkärille ja kysyi, mitä nyt tehdään? Lääkäri ei uskonut bipolaarihäiriöön. Hän määräsi samaa lääkettä, vain pienemmällä annoksella. En ole syönyt sitä. Menen siitä aivan sekaisin. Se on väärä lääke.
Nyt en vain tiedä mitä tehdä. Minulla on jatkuvasti näitä outoja ajatuksia ja tuntemuksia ja haluan satuttaa itseäni. Mutta kukaan ei auta. Ainoa ihminen, joka haluaa auttaa, ei voi, koska ne joilla on valtuudet määrätä lääkkeitä, eivät ehdi tai viitsi tavata minua, eivätkä usko, että jotain on pahasti vialla.
Tarvitsen lääkityksen. Tarvitsen apua, ennen kuin teen itselleni jotain todella typerää. Mutta mikään ei onnistu. Mikään taho ei ota minua vastaan eikä voi auttaa. Olen aivan yksin.
Heippa
No minä yritän auttaa sinua niin vähän elämäsi helpottais.
Niin olen pahoillani sinun puolesta kun et ole päässyt lääkärin juttusille sillä
mielestäni sinun kyllä kuuluu päästä lääkärin juttusille.
ja pitääkin päästä.
Itse olen kuullut vastaavista tapauksista ja olen keskustellut terveyden hoito henkilö kunnan kanssa ja vastaus oli että hoitoon pitää päästä.
Suomessa on hoito takuu joka tarkoittaa että kiireellisessä tapauksessa pitää päästä
heti lääkärin luo.
Tai laki pakkohoidosta ( jos on vaaraksi itselle ) niin pitää päästä heti lääkärin juttusille.
Mutta muista että ikinä me ei mietitä mitään itsetuho ajatuksia vaan asiat saadaan
kyllä muuten kuntoon ja elämäsi kanssa.
Eli mene välittömästi lääkäriin ja sano että tarvitset apua.
Näin minua sanoi sairaanhoitaja kun kysyin mitä tehdään kun ei meinaa päästä lääkäriin.
Kuin myös olisi hyvä jos sinulla olisi joku ystävä / kaveri mukana niin se olisi sinun tukena!!!
Mutta yritä ajatella asioita positiivisesti tehdä kaikkea asioita mistä sinä tulet iloiseksi
ja onnelliseksi ihan pikku juttuja.
Kuin myös ulkoile luonnossa se antaa voimaa.
Kuinka sinä nyt olet jaksanut???
Minä toivon sinulle kaikkea hyvää ja menestystä eläämääsi
Kaunista kevättä sinulle
Hei Minnnka!
Tiedän tunteesi! Voisin samastua sinun kirjoitukseesi.
Minulla todettiin keskivaikea masennus ja lääkäri määräsi minulle juuri noita samoja lääkkeitä. Minäkin menin aivan ylikierroksille lääkkeistä. En syönyt lääkkeitä kun kolmepäivää. Muistaakseni toisena lääkkeenottopäivänä mieleeni tuli ajatus, että seinästä tulee käärmeitä. Tiedostan, että niin ei voi tapahtua, mutta kun olin lääkintyksen alaisena, sain järkyttävän paniikkikohtauksen. Olisikohan tuosta aikaa noin puolitoistakuukautta ja jokaikinen päivä joudun taistelemaan pelkojani ja ahistustani vastaan.
Soitin lääkärille ja hän kirjoitti minulle uuden reseptin (Mirtazapin) ja sen myös puhelimitse. Olen itsekkin hyvin pettynyt lääkärini toimintaan. Sillä minulla ei ole ikinä ollut mitään tuollaisia ongelmia, kun vasta lääkityksen aloittamisen jälkeen.
Jälkeenpäin kun ajattelen, niin ekankerran kun menin lääkärin luokse, niin hän vain sanoi, että joo kyllä vaikutat masentuneelta, kirjotetaanpa sinulle tälläinen resepti. Hän ei yhtään paneutunut asiaan tarkemmin, eikä kertonut lääkkeen sivuvaikutuksista.
Olen huomannut, että kunnon apua ei saa kunnallisilta lääkäreiltä yms. niin olen nyt käynyt muutaman kerran yksityisellä psykoterapeutilla ja hänelle jutteleminen auttaa.
Vaikka nuo yksityiset ovat kalliita, suosittelen silti niitä, koska heiltä saa oikeasti apua.
Kun minulla on pyörinyt päässä sellaisia asioita, joita en kavereilleni ole kehdannut kertoa, mutta kun löytää itselleen sopivan psykoterapeutin, niin se helpottaa kummallisesti oloa, kun kuuleen hänen suustaan, että en ole tulossa hulluksi! 🙂
Mutta rohkeasti hakemaan apua! 🙂 Ja hyvää kevättä.