Tyhmää avautumista.
Moro!
Ajattelin tulla tänne avautuu elämästä kun ei oo ketään muuta
jolle avautua.
Eli mua kiusattiin koko ala-aste koska olin lihava ja muutenkin erilainen.
Minua syrjittiin.Ei otetu leikkeihin mukaan. Olin kokoajan yksin. Yläasteella sama meno jatkui. Kaikki vittuilivat mulle, haukkuivat mua. Sitten 8-luokalla isäni kuoli, se oli tosi rankkaa. Tämän asijan johdosta
aloin ajatella itsetuhoisia asijoita, Viiltelin. Miten selvitä tästä kaikesta? Vai onko itsemurha paras ratkaisu? – Saattaa olla
Aika sekavaa tekstiä, pahoittelen. Tuhlasitte juuri minuutin elämästänne tähän. Parempaan avautumiseen en pysty kännykälläni. Eihän ketää ilisi edes kiinostanut. 😛
Mikään avautuminen ei ole tyhmää ja tuskin olet sitä muutenkaan.
Itsetuhoisuus on aina se merkki, että viimeistään silloin on haettava apua. Koulun taas alkaessa kannattaa hakeutua kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin juttusille, kesäloman aikana apua saa esimerkiksi terveyskeskuksesta. Matalemman kynnyksen palveluita löytyy esimerkiksi auttavien puhelimien muodossa. Sekin on jo iso askel, että olet tänne löytänyt.
Kuulostaa tosi, tosi rankalta, kaikki mitä oot joutunu kokeen ja haluun et tiedät et oot tosi vahva. Älä tee itsemurhaa! Tässä maailmassa on paljon ihmisiä jotka välittää susta. Vaikka nyt on raskasta, asiat järjestyy kyllä vielä.
Koita löytää muita tapoja purkaa asioita, kuin viiltely. Viiltely ei ole ratkaisu eikä loppujen lopuksi paranna sun oloo.
Pysy vahvana, äläkä aliarvioi itseäs, koska kyllä meitä kiinnostaa lukea sun asioista ja edes yrittää olla tukena
Minustakin tarinasi kuullostaa aika huolestuttavalta. Olen samaa mieltä että kannattaa hakea terveyskeskuksesta apua. Voit vaikka täällä tukinetissa myös kirjoittaa tukihenkilölle, tai osallistua kahdenkeskiseen live keskusteluun tukihenkilön kanssa.
Osallistu ihmeessä myös chatteihin kun ne taas alkavat missä on muitakin saman asian kanssa kamppailevia keskustelemassa.
Voimia!