Todella paha olla...
Elämäntarinani on todella pitkä.. Minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi (entinen isäpuoleni), olen kokenut henkistä väkivaltaa yms.
Kirjoitan tänne ensimmäistä kertaa.
Olen pitänyt ilmaista ”blogia” netissä, mutta väsyin nimettömien haukuntaan… Blogi oli minulle henki ja elämä, vain sinne pystyin purkamaan syvimmät tunteeni.. Sitten löysin tämän paikan..
On jotenkin ”tyhjä” olo, heti kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä, minusta tuntuu etten osaa kirjoittaa yhtään mitään.
Anteeksi, että tekstini on tällaista. En saa oikein ajatuksesta kiinni enkä tiedä mistä aloittaa kirjoittamisen.
Ennen kirjoitin paljonkin, mutta se jotenkin jäi. Kirjoitin omien tuntemusteni lisäksi ”novelleja”, inspiraatio vain hukkui jonnekin vuosien varrella.
Tuntuu, kuin olin aivan ”tyhjä” ihminen, minulla ei ole mitään sanottavaa kenellekään, vaikka asiaa olisi kuinka paljon.
Olen naimisissa. Tänä iltana kuitenkin puolisoni jätti minut. Se avasi taas kaikki pahan olon kanavat, olen aivan hukassa. Kaipaan puolisoani jo nyt, vaikka hän vielä samassa asunnossa asuukin.
Viilsin ensimmäistä kertaa 5 vuoteen. En tiedä, toisaalta kadun asiaa, mutta toisaalta se tuntuu hyvältä. Sen avulla sain itkun loppumaan.
Olen käynyt elämäni aikana ainakin 5 eri psykologilla, mutta en ole saanut helpotusta.
Vaikka elämäni on ollut hetken ”helpompaa”, se ei ole ollut koskaan ”hyvää”.
Nyt istun yksinäni ”tyhjässä” olohuoneessa juomassa paukkua, joka tuntuu olevan ainoa kunnon helpotus. Seinät kaatuvat päälleni. Oli pakko purkaa se jotenkin.
Huh, onpas sekavaa tekstiä.
En tiedä mitä minun pitäisi ajatella tai tehdä.
Kirjottele vaan tänne, niin me kaikki yritetään auttaa sua, ku kerrot kuulumises. Voimia!
vooih sua ja paljon halauksia sulle..!🙂🌻 no mää oon 13.vuotta ja en oo määäkään kovin kivaa elämää eläny oon ollu tänä vuonna 2kk lastenpsyk.kokovuorokautisella osastolla (tays) toosi paska paikka... syynä oli: masennus,itsetuhoisuus,syöminen,nukkuminen,kouluongelmat myös viiltelen mutta siitä tietää vaan kaverit! onneks! että tällästä mullekkin sitten... haluan vaan kuolla ja tappaa itteni.. ja mää en varmaan kauaa enään elä...
Kiitos teille!
On ihanaa, että on perustettu paikka, johon ihmiset voivat oikeasti purkaa tuntojaan. Suomi kaksnelosille ynnä muillekin voi kirjoittaa, mutta omasta kokemuksesta tiedän, että miten ihmiset reagoivat siihen.
Jassu95, tiedän miten pahalta tuntuu ja miten paskaa on olla osastolla.. Toivon vain, että otat hoidot tosissasi. Itse kadun sitä, että en jatkanut hoitoja ollessani 17v. Oli muka parin kuukauden jälkeen "tosi hyvä olla", eikä mukamas tarvinnut hoitoja. Kyllähän mulla oli silloin hyvä olla, mutta vaikka masennus ei välttämättä olisi pinnassa koko aikaa, se uusiutuu hyvin helposti ilman kunnon hoitoa.
Viiltelystä.. Tuntuu pahalta, että lopetin viiden vuoden kauden ilman viiltelyjä yhden ainoan illan takia. Vaikkakin, aika kultaa muistot, ei muista enää miten paha olla oli tuona kyseisenä yönä. Itse en aio enää viiltelyä harrastaa, se on vihoviimeinen asia mitä kannattaa tehdä (vaikkakin järkevät asiat eivät pyöri päässä silloin kun on todella paha olla.) Ymmärrän kyllä, että se helpottaa hetkeksi, itse asiassa tiedän sen, mutta itselleni tulee ainakin hetken päästä monta kertaa huonompi olo kun katson jälkiä. Haluan jättää viiltelyn kokonaan menneisyyteen, arvet riittävät tästä asiasta muistuttamaan.. Ja toivon, että sinä Jassu95 teet saman. Harkitse edes asiaa, jookos?
Nyt olen saanut pidettyä itseni kasassa. En tiedä kuinka kauan siihen pystyn, mutta aion hakeutua mahdollisimman pian hoitoon. Itse en ainakaan halua elää koko loppuelämääni näin. Haluan vielä joku päivä sanoa rehellisesti, että olen täysin toipunut masennuksesta ja paniikkihäiriöstä. Ja haluan että sinäkin Jassu pystyt vielä tekemään saman. Ja varmasti pystytkin, kunhan opit arvostamaan itseäsi niin paljon, että otat hoidot tosissasi. Tiedän, että nämä puheet kuulostavat hyvinkin typeriltä ja "tanttamaisilta", niin ne kuulostivat minustakin ollessani nuorempi.
Kirjoitellaan tänne ja lohdutetaan toisiamme vastaisuudessakin.
Kiitos!
Kenenkään ei pitäisi kokea sitä mitä te olette joutuneet kokemaan.
Kirjoitelkaa tänne palstalle pahaa oloanne, kirjoittakaa ihan mitä vain haluatte, sen enempää ajattelematta. Täällä kuunnellaan ja autetaan se mitä osataan.
Tiedän että nämä ovat sanoja mutta joku kuitenkin lukee ja tuntee pahanolonne.
Voimia ja jaksamisia kaikille!🙂🌻