kävin tänään lääkärissä, ei ollu kyllä
yhtään mukava reissu...kirjotti reseptin
unilääkkeille...en hakenu niitä..ainakaa vielää..
olis pitäny varata uus aika muutaman viikon päähän,
en varannut..en kyl haluu sille lääkärille toiste mennä,
ois voinu jättää kokonaan käymättä sielä...

Onnea RalliPoro. Hae nyt vaan niitä unilääkkeitä. Huomaat heti, että olo helpottuu, kun nukut kunnolla. Nukut ja sitten mietit jatkoa.
Hyvää yötä

tiän et mun pitäs, mut haluisin vaa unohtaa
kaikki mitä se lääkäri sano jne.
ei ois ees piätny käyä sielä....
enkä haluais enää syödä lääkkeitä,
ei sellasia enää mulle....☹️

Minäkin vaihteeks saan voimia sen verran kerättyä,että itsestäni ilmoittelen..Perjantaina pitäis koulussa olla opinnäytetyön väliseminaari...hyvä jos on aihe just valittu. Saa varmaan opettajan haukut niskaan.. 🤔 Jotenkin tuntuu ettei saa taas mistään otetta.

Terapiaa ei nyt ole. Lähinnä se on kai poikaystävä, joka saa kestää mun mielialan heittelyt ja itkunpuuskat. Tosin siltäkin tulee jo kommenttia,että ei tarttis luiden niin kauheasti työntyä kyljistä. Ei mulla paino mitenkään kai pahemmin tippunut ole, vähän on vaan vaihteeks syöminen "päässyt unohtumaan"...

Joulukin tulossa. Tulisi edes lunta. Musta joulu ei ainakaan mieltä yhtään piristä 😝
rauhallista joulunodotusta teille muille.

Ei oo töitä, ei.

Mitään eivät soita, että pääsenkö vai enkö. Ajattelin että jos vasta ensi viikolla soittavat, niin klikkaan luurin korvaan...

Muutenkin kaikki menee taas oikein hienosti: DVD-soitin hajosi kun kytkin sen 20 eeron vahvistimeen (onneksi meni takuuseen, josta sain paskemman vehkeen tilalle, kun oli just ne päässy loppumaan).
Viime yönä monitori hajosi. Alkoi pitämään kauheaa sirinää ja kärysi kuin Kimin kumi radan pinnassa. No sen korjasin keskiviikkona kolvilla ja parilla uudella hilulla.

En uskalla mennä nukkumaan, jos vaikka jäänkin henkiin...

Hyvä, kun EmptyMind valvot tätä palstaa yölläkin. Ei pääse kukaan varastamaan.
Odotatko ehkä aamulehteä ja luet, että onko sun nimesi kuolinilmoituksissa? Jos ei ole, niin olet elossa?
Miksi muka löisit luurin korvaan? Tietenkin sanot, että hetki vaan ja täältä tullaan, jos töitä tarjoavat.

Tänään aikani kuluksi töissä mietin, että jatkanko vai en terapiaa. Tarvinko vielä ammattiauttajaa? Viimeksi terapeutti itse oli niin sairaannäköinen, että en raaskinut sille sanoa, että se on nyt loppu.
Toisaalta, jos vielä vaivun sängyn pohjalle vuosiksi, niin tarvitsen kyllä ammattiauttajaa. Mutta tarvitsenko terapeuttia vai ammattitappajaa?

Nukutko vielä RalliPoro?
Tuiskusta ei oo kuulunut mitään pitkään aikaan??

en nuku sen enempää kuin ennenkään.. viime yö meni
taas pätkittäin torkkumalla.. muutaman tunnin nukuin,
mutta pitkästä aikaa sentään sain eilen nukuttua päivllä
vähäsen.
luulin että siítä lääkärillä käynnistä olisi ollut hyötyä,
edes jotenkin..mutta ei oikeen siltä tunnu, enkä kyllä takasin
mene ihan helpolla..ja samalle lääkärille en varmasti..
heti oli lääkkeitä tyrkyttämässä..ei kai sitä ees kiinnostanu
mun asiat...siltä se ainakin vaikutti...
olisi edes kirjoittanut jtn rauhottavia...........😭

Ole sitten vaan onnellinen, ettei kirjottanut rauhottavia. Mulle on niitä nyt niin paljon kirjotettu, että mikään ei tunnu miltään. Mie vaan oon. Kyllä kai sitä jotain haluaisi tuntea. Ei edes v*****
Mie olen tällaine vaan 😎
Jonain päivänä mie muutun varmaan tällaiseksi😀
😯🗯️ haluttaisi huutaa mutta sitten määrättäisiin lissää lääkettä

ei jaksa tämmöstä..
ois ees joku jonka takia jaksaa,
no joo.. tiän mitä sanositte, et onha mulla perhe jne...
kaipaan ystävää..😭
ei jaksa edes yrittää selvitä tästä kaikesta kun
ei näe siihen syytä.......

Väärinpä tiesit, en sano, että onhan sulla perhe. Mie en ees tietänyt, että sulla on perhe. Ketäs sun perheeseesi kuuluu? Asutko heidän kanssa? Ja vaikka sitten nääkin asiat tiedän, en silti sano,että heidän takia sun pitäisi elää.

Ihan omasta itsestäni tiedän, että itsensä takia sitä pitää elää. Ei muiden. Itsekin olin lähellä itseni tappaa, kun ei ollut mitään syytä elää. Vaikka odotin lasta, oli jo yksi lapsi, perhettä vaikka kuinka paljon.

Oletko ajatellut, että menisit sairaalaan? Olisit turvassa hetken, nukkuisit ja saisit varmaan jonkun henkilön jolle voisit puhua?

miten elää ittensä takia, varsinkin jos tuntuu että itsestä
on vaan vaivaa muille..
kyllähän se sairaalakin on mielessä käynyt, mut en
mitenkää vakavissani sellasta koskaa suunitellu,
varsinkin kun tuo lääkäri reissu meni miten meni,
niin ei kyllä sairaalaankaan haluaisi..
enkä kyllä edes voisi mennä sinne, mitä sanoisin
kavereille jne. kun ihmettelisivät sairaalassa olemista..
en halua että niistä kukaan tietää tilanteestani..
tuntuu että oon huono ihminen...
............"tuomittu" epäonnistumaan............

Sie RalliPoro nyt ihan muita ajattelet liikaa. Sano kavereille vaikka, että lähet tunturiin hiihtään tai jotain muuta. Tai, sitten sun vaan pitää kehitellä joku juttu, että yksin selviät. Kävitkö terveysasemalla vai missä lääkärissä?. Voithan mennä noin vaan uudelleen vaikka päivystykseen ja sanoa, että nyt tilanteesi huononi. Ja saat vaikka paremman lääkärin.

kyllähän mä pääsisin eri lääkärille ihan
nui vaa ku tilaisin ajan, mut ei oikeen
tunnu hyvältä idealta..niinku ei moni muukaan..
olishan se mukava jos sais sillai tauon arjesta,
en haluais olla yksin..mut kai mä oon tän "ansainnut"..😞

alan oleen aika loppu..
ihan väliinpitämätön kaikkee kohtaan..
melkeen valmis luovuttamaan,
mietin jo tuossa että olisinko lähtenyt
ajeleen tai käveleen ja miettiin asioita..
ja kattonu olisinko koskaan tullut takaisin
sieltä....................

Iltoja vain. Muutaman viikon tässä miettinyt josko uskaltaisin sanoa tänne sanaseni. Tulisin kertaamaan samat vanhat tarinat. Mutta on kai kohteliasta edes ilmoittautua taustailijaksi, kun lukee kuitenkin. Tavallaan on hienoa huomata näin konkreettisesti ettei ole se ainoa, jonka taival tuntuu tuskaisalta. Vaikka onhan se ollut tiedossa. Hmm.. tunnen meneväni lukkoon jopa tässä kirjoittaessani tuntemattomille, joten ette saa valitustarinaani ainkaan tänään. Mutta seurailen ja tiedättepä olemassaolostani..