Täysi romahdus

Täysi romahdus

Käyttäjä Malcom Dynamite aloittanut aikaan 08.07.2013 klo 17:08 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Malcom Dynamite kirjoittanut 08.07.2013 klo 17:08

En jaksa enää.
Olen ollut jo kohta kolme vuotta kotona masentuneena.
Noidankehä, etten sanoisi;
masentaa—ei jaksa lähteä ulos—ei saa raitista ilmaa—masentaa lisää—vaikeampi lähteä ulos

En saa raahattua itseäni ulos, kun siellä ei ole mitään nähtävää.
Eikä samat videot jaksa enää naurattaa.
Urheilukin alkaa maistua puulta.
Syöminen on tylsää.
TV:stä ei tule mitään.

Mikään ei kiinnosta, haluan vain kuolla.

Käyttäjä Sad_girl kirjoittanut 20.07.2013 klo 20:38

Tiiän tunteen! Ei tosiaan huvita lähtee yhtään minnekkään,haluis vaan olla kotona ja maata jossain. Mutta sitten kun menee ulos tai johonkin mukaan niin tulee heti parempi mieli!🙂
Älä jää yksin kotiin, mee ulos, kavereiden luokse. Maailmasssa on tosi paljon nähtävää! Ei itsemurha oo viisasta. Pyydä apua ammattiauttajilta niin saat paremman mielen! kolme vuotta on jo aika paljon☹️ Ne osaa kyllä auttaa sua! Tsemppiä!🙂🌻

Käyttäjä Huusaa kirjoittanut 01.08.2013 klo 20:05

Samoja fiiliksiä! Itseäni on viimeksi piristänyt se ulos lähtiessä, kun jaksoin laittautua ihan viimeisen päälle nätiksi ja hienoksi, niin muutamilta miehiltä tuli kehuja. Itsetuntoni ja mielialani sai sellaisen piristysruiskeen ettei hetkeen ole jaksanut masentaa. Ehkä joku tai jotkut voisi oikeasti olla kiinnostunut minusta minun itseni takia! Kyllä niitä ihmisiä riittää jokaisen kohdalle, uskon niin 🙂

Käyttäjä Karoline kirjoittanut 02.08.2013 klo 08:32

Moi!

Sama tunne, en jaksais enää. Kuolema on ainoa mikä helpottais oikeesti tähän kaikkeen. Ei tätä pelkoa kestä kukaan. Mua pelottaa ihan h...lvetin paljon!!! Pelkään tätä kaikkee tuskaa ja tätä tuskasen paskaa tuhottoman pelottavaa oloa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Käyttäjä shinice kirjoittanut 13.08.2013 klo 00:28

Ootko MalcomDynamite saanu apua tohon masennukseen? Itekin olen ollut masentunut ja selvinnyt siitä vaikka toisinaan tuleekin vaikeampia ajanjaksoja. Kuolema ei ole mun mielestä ratkasu yhtään mihinkään, tai onhan se, mut huonoin mahollinen koska selviäminen on täysin mahollista, vaikka suuret muutokset ei tapahdukaan yleensä nopeasti.

Karolinelle samoja sanoja.. kyllähän sitä pahaa oloa saattaa alkaa pelkäämään, tai kun ei aina tiedä millon se tulee. Ite en vaan jaksa enää pelätä sitä kun pelossa eläminen vie voimia, mut vaatii kyllä harjotusta et pelkoo pystyy hallitsemaan. Yhellä kaverilla on just toi sama juttu että se pelkää etukäteen pahaa oloa ja se lamauttaa aika turhankin hyvin positiivisetikin jutut siltä toisinaan..