Seksuaalisuus on yliarvostettua?

Seksuaalisuus on yliarvostettua?

Käyttäjä IisaMari aloittanut aikaan 17.04.2009 klo 16:21 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä IisaMari kirjoittanut 17.04.2009 klo 16:21

Minusta tuntuu, että seksuaalisia asioita tyrkytetään ympärillä niin paljon, että se on vienyt suuren osan omista haluistani olla seksuaalinen ihminen. Seksiin liittyvät asiat voisivat jopa tuntua luonnollisilta, mutta pahoin pelkään, ettei se onnistu enää samalla lailla sen jälkeen, miten joka puolella nähdään jatkuvasti seksiä. seksillä tarkoitan tässä tapauksessa jo vihjailevia videoitakin.

Tänään jälleen kerran tuli todella ällöttävä olo, kun näin erään seksiä tihkuvan musiikkivideon, missä laulava nainen toi väkisinkin mieleeni erään kouluni opettajan… Vaikka se kuulostaa koomiselta, mutta se on totta. Ja heti toki kuvittelin opettajani esiintymässä samankaltaisessa eroottisessa vidoessa, ja se sai voimaan pahoin.

Ja sekin vielä: kun ajattelenkin opettajan roolissa olevaa ihmistä harrastamassa intohimoisesti seksiä puolisonsa kanssa, niin se ällöttää hirveästi, vaikka en usko että näin on monella 16 – vuotiaalla.

Kai sitä vaan haluaisi kuvitella oman opettajansa olevan vain siinä tiukassa auktoriteetin roolissa kuin sen lisäksi aivan eri roolissa kotona. Rakastuneena? Intohimoisena? Halukkaana? Puolisonsa silmissä seksikkäänä?

Tämän vuoksi se, että sama opettaja on tällä hetkellä raskaana, on jollakin tavalla todella ällöttävää… Aina kun nään hänen pullean vatsansa, niin kuvittelen hänet harrastamassa seksiä puolisonsa kanssa – mielikuva on hävettävä.

Mutta ei tämä ole ainoa asia – se, mikä minua vaivaa, on se, että seksi ei taida olla pelkästään luonnollinen asia enää: se on pikemminkin yksi elämän ihailluimmista asioista.

Mitä mieltä te olette?

No… jos ette jaksa vastata, niin varmaan lähetän samaa viestiä ihan tohon nettuen puolelle. kiitti

Käyttäjä kirjoittanut 17.04.2009 klo 20:36

Minä inhoan seksiä ja seksuaalisuutta. En ole enää neitsyt mutta olin aika vanha kun eka kerran olin. Olin kihloissakin mutta nyt erossa kun en halua harrastaa seksiä Vaikka hänestä muuten pidänkin.

Inhoan kun tulee kesä ja pitää olla vähissä vaatteissa. Kelkkahaalareissa olen sopivasti pukeutunut eikä kukaan voi nähdä minusta mitään seksikästä.
Inhoan kaikki kaksimielisiä vitsejä.
Inhoan kuukautisia.
Inhoan rintojani.
Inhoan itsetyydystä.
Inhoan miesten penistä.

Käyttäjä roo kirjoittanut 18.04.2009 klo 17:04

Jatkaakseni listaasi, maanvaiva:

Inhoan sitä, mitä isoveljeni minulle teki vuosia sitten hyväksikäyttäessään minua.
Inhoan sitä, että sen takia en enää koskaan voi pitää seksiä luonnollisena asiana.
Inhoan itseäni ja minussa asuvaa seksuaalisuutta.

Vihaanvihaanvihaan.

Kuinka haluaisinkaan olla n o r m a a l i tässäkin asiassa.

Vihaan.

Käyttäjä kirjoittanut 18.04.2009 klo 21:37

hei roo
Minua ei ole hyväksikäytetty ja lapsuudestani muistan kuinka isi äitiä pussasi tai ukki mummoa halasi. Olen kummajainen tässä nettimaailman seksuaalisuudessa, koskaan ei munlaisistani puhuta.

Mun isi ekana kuoli, mun äitini teki itsemurhan ja aina puhui kuinka ei ole mitään syytä elää, kun isi jo kuoli.
Mun mummo kuoli ja vain muutama kuukausi siitä mun ukkini kuoli ja kaikki puhui kuinka ukki ei jaksanut elää ilman mummoa.

minä en halua ketään rakastaa, en kokea mitään seksuaalisuutta, koska en halua kärsiä jos toinen kuolee ja minä jään eloon. Tämmöistä ei kai toista ole tästä nettimaailmassa, toivoisin joskus jonkun löytäväni.

Käyttäjä roo kirjoittanut 19.04.2009 klo 18:42

Ja sitäkin minä inhoan, kun isi äitiä pussaa tai ukki mummoa halaa.

Vihaan sitä, kuinka muut nauttivat seksuaalisuudestaan. Vihaan sitä, että he voivat kokea sen hyvänä asiana. Kun en kerran itse osaa koskaan pysty siihen. Vihaan sitä, että toiset saavat seksuaalisuudestaan sellaista hyvää, mitä minä en voi koskaan saada.

maanvaiva, minä taas haluaisin rakastaa. Minä haluaisin, mutta en voi, koska tiedän sen toisen kuitenkin haluavan sitä, mihin minä en ikinä pysty. Vihaan ruumistani, vihaan ajatuksiani.

maanvaiva, jos tietäisit, että voisit olla onnellinen toisen kanssa edes hetken, tai jopa vuosia, haluaisitko sitten edes yrittää rakastaa? Jos todella joskus löytäisit jonkun, jota voisit rakastaa, joka rakastaisi sinua?

Anteeksi jos vaivaan, ehkä en vain osaa kuvitella tilannettasi. Minullahan on isi ja äiti ja mummu ja ukki, jotka elävät elämänsä onnellisina yhdessä loppuun saakka. Se siitä siirapista, sillä isillä ja äitillä on tyttö, joka ei koskaan tule antamaan heille yhtä ainoata lastenlasta.

Miksi edes yrittää rakastaa, kun tietää, ettei pysty siihen ikinä kuitenkaan. Kuka nyt haluaisi rakkautta ilman seksiä tai lähellä olemista? Mitä koko hemmetin rakkaus sitten edes on, ei sitä ole tarkoitettu tällaisille itseään ja seksuaalisuuttaan vihaaville.

Käyttäjä omppe kirjoittanut 19.04.2009 klo 20:21

Ai kuinka hienolta tuntuikaan nähdä tämä toistaiseksi lyhyt viestiketju heti etusivulla,
on siis sittenkin muita jotka kokevat seksuaalisuuden vastenmielisenä.

Itse olen 21 vuotias tyttö. Neitsyt olen, koska en ole koskaa voinut sietää ajatusta omastani tai muiden seksuaalisuudesta. On kamalaa nähdä televisiossa tyrkytettävää seksin ja parisuhteiden ja romantiikan määrää. Ja vastenmielistä on ajatella sukulaisiaan tai ystäviään missään seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Olen jo jonkin aikaa luokitellut itseni aseksuaaliksi, en ole kuitenkaan tullut ulos kaapista. Mielestäni "seksuaalittomuuteni" ei sinänsä ole mikään yleisesti julkistettava asia, mutta jos asiasta on puhetta niin toisinaan tuon kyllä mielipiteeni asiasta julki. Kai sitä pelkää että muut pitäisivät vielä oudompana, olen muutenkin aina ollut vähän ulkopuolinen.

Mielestäni seksi on aivan liian mainostettu asia, ja muka tärkeäkin osa parisuhdetta. En ole koskaan ollut parisuhteessa ihan juuri sen vuoksi, etten halua että minua painostetaan seksiin. Pidän jo suutelua, halailua ja muuta fyysisyyttä hyvin vastenmielisenä. En viitsi edes lähteä kenenkään kanssa ulos jos pyytävät, koska millä todennäköisyydellä löytäisin miehen joka haluaisi naisystävän jonka kanssa ei voisi tehdä muuta kuin katsoa tv:tä ja jutella?

Ehkei ketään kiinnostanut, mutta oli kiva purkaa!

Käyttäjä IisaMari kirjoittanut 20.04.2009 klo 12:14

maanvaiva kirjoitti 18.4.2009 21:37

hei roo
Minua ei ole hyväksikäytetty ja lapsuudestani muistan kuinka isi äitiä pussasi tai ukki mummoa halasi. Olen kummajainen tässä nettimaailman seksuaalisuudessa, koskaan ei munlaisistani puhuta.

Mun isi ekana kuoli, mun äitini teki itsemurhan ja aina puhui kuinka ei ole mitään syytä elää, kun isi jo kuoli.
Mun mummo kuoli ja vain muutama kuukausi siitä mun ukkini kuoli ja kaikki puhui kuinka ukki ei jaksanut elää ilman mummoa.

minä en halua ketään rakastaa, en kokea mitään seksuaalisuutta, koska en halua kärsiä jos toinen kuolee ja minä jään eloon. Tämmöistä ei kai toista ole tästä nettimaailmassa, toivoisin joskus jonkun löytäväni.

Nyt ymmärrän entistä paremmin sen mistä edellisessä viestissä puhuit.

Minullakin liittyy seksuaalisiin asioihin paljon pelkoja... Eikä oikeastaan vain arkisia, vaan myös juuri tuonkaltaisia, syvällisempiä asioita.

Jossain mielessä tuntuu siltä, että en voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät lisääntymistä elämän tehtävänä. Toki biologiselta kannalta näin voidaan ajatella.

Mutta me _emme ole päättäneet_ tähän maailmaan syntymistä. Joten eikö meillä ole oikeus valita, mikä on meidän elämämme tarkoitus?

Ja toki pelkoihin kuuluvat myös esim. se, että kiinnyn liikaa ja sitten menetän. Kuolemakin on niin lopullinen asia, se on kamalaa.

Jossain filosofisessa kirjassa pohdittiin, mikä on elämämme tarkoitus ja päädyttiin siihen, että se on unelmiemme toteuttaminen. Ajatus kuulostaa lohdulliselta.

Tunnistatteko te, mitkä ovat juuri teidän unelmanne?

Täytyy muuten sanoa, että suosittelen lukemaan Paulo Coelhon kirjoja! Itse luin ensimmäisenä kirjan Veronika päättää kuolla. Se oli hyvä valinta, kun miettii, miten paljon olin pohtinut itsemurhaa ja muuta. Mutta LUKEKAA tämä kirja kokonaan, jos sen aloitatte, sillä juuri kokonaisuus tekee siitä niin ajatuksia herättävän ja hienon 😉

Käyttäjä rrr kirjoittanut 22.04.2009 klo 11:32

hei,
minuakin välillä ottaa päähän, kun tuntuu siltä, että ´seksuaalisia asioita tyrkytetään ympärillä´, kuten kirjoitit.

Olen eräällä itseilmaisu-kurssilla, jossa keksittiin mini-näytelmiä, ja siellä puhuttiin ihan suoraan ´seksistä´, asiana kuin ruisleivästä. Ei yksityiskohtaisesti, vaan itsestäänselvyytenä. Ekat lauseet sattui ihan korviin, koska ei olisi halunnut kuulla. Mutta kun monta kertaa tuputti sitä, niin ei voinut kuin joutua kuuntelemaan. En pitänyt siitä, että jouduin sellaiseen tavallaan kuuntelu-piiriin mukaan. Minusta muutakin näytelmän aiheita, kuin.

LÄheisyys ja seksi on eri asioita. Jotkut ovat enemmän tai vähemmän kosketus-herkkiä eli ei voi esim. taputtaa olkapäälle. Minä haluaisin asua maassa, jossa ihmiset tervehtisivät halaamalla ja poskisuudelmalle.
Olen 45-vuotias, mutta omasta mielestä minulla on kohtalaisen luonteva asenne sukupuoli-asioihin. Tosin yhtään valistusta en ole joutunut pitämään ja sen tiedä miten suuni siinä tilanteessa laittaisin.

IisaMari kirjoitti 17.4.2009 16:21

Minusta tuntuu, että seksuaalisia asioita tyrkytetään ympärillä niin paljon, että se on vienyt suuren osan omista haluistani olla seksuaalinen ihminen. Seksiin liittyvät asiat voisivat jopa tuntua luonnollisilta, mutta pahoin pelkään, ettei se onnistu enää samalla lailla sen jälkeen, miten joka puolella nähdään jatkuvasti seksiä. seksillä tarkoitan tässä tapauksessa jo vihjailevia videoitakin.

Tänään jälleen kerran tuli todella ällöttävä olo, kun näin erään seksiä tihkuvan musiikkivideon, missä laulava nainen toi väkisinkin mieleeni erään kouluni opettajan... Vaikka se kuulostaa koomiselta, mutta se on totta. Ja heti toki kuvittelin opettajani esiintymässä samankaltaisessa eroottisessa vidoessa, ja se sai voimaan pahoin.

Ja sekin vielä: kun ajattelenkin opettajan roolissa olevaa ihmistä harrastamassa intohimoisesti seksiä puolisonsa kanssa, niin se ällöttää hirveästi, vaikka en usko että näin on monella 16 - vuotiaalla.

Kai sitä vaan haluaisi kuvitella oman opettajansa olevan vain siinä tiukassa auktoriteetin roolissa kuin sen lisäksi aivan eri roolissa kotona. Rakastuneena? Intohimoisena? Halukkaana? Puolisonsa silmissä seksikkäänä?

Tämän vuoksi se, että sama opettaja on tällä hetkellä raskaana, on jollakin tavalla todella ällöttävää... Aina kun nään hänen pullean vatsansa, niin kuvittelen hänet harrastamassa seksiä puolisonsa kanssa - mielikuva on hävettävä.

Mutta ei tämä ole ainoa asia - se, mikä minua vaivaa, on se, että seksi ei taida olla pelkästään luonnollinen asia enää: se on pikemminkin yksi elämän ihailluimmista asioista.

Mitä mieltä te olette?

No... jos ette jaksa vastata, niin varmaan lähetän samaa viestiä ihan tohon nettuen puolelle. kiitti

Käyttäjä kzzkzz kirjoittanut 22.04.2009 klo 12:37

Joo mä olen itse lukenut tuon Veronika päättää kuolla kirjan kahdesti ja se on yksi suosikki kirjoistani 🙂 Se on aivan uskomaton, kuten moni muukin Coelhon kirja. Ne saavat ajattelemaan asioita paljon syvällisemmin....

Mutta koen itse myös sen, että seksuaalisuus, tai pikemminkin seksi on yliarvostettua. En ymmärrä ihmisiä, jotka viettävät joka viikonloppu baareissa etsimässä itselleen uutta petikumppania. Onko se todellakin parasta elämässä? seksi?
Onko se muka niin hienoa, kun siitä aina kehuskellaan kavereille...
Ei minulle ainakaan....
Siitä puhutaan liikaa, sitä mainostetaan liikaa....
tunnen oloni heti ahdistuneeksi, kun mietin asiaa.

Käyttäjä kirjoittanut 22.04.2009 klo 13:09

Kiitos vinkistä eli noista Paulo Coelhon kirjat, en vissihin ole niitä lukenut. Yleensä kun jossain kirjassa tulee joku seksi-tai rakkausjuttu, niin minä hyppään yli.

Juuri tuo lisääntymisen tarvekin oikeastaan ällöttää ja kun tuntuu, että seksin lopullinen tarkotus onkin sitten jossain vaiheessa saada lapsi. Kuten se mun ex-poikaystävä aina välillä niistä puhui vaikka hyvin selvästi olin tuonut esiin etten niitä koskaan halua.

Käyttäjä emmie kirjoittanut 22.04.2009 klo 15:06

Tää on ihan totta!

Itse en siis mitenkään seksiä inhoa ja se on joskus mukavaa (kihlatun kanssa, rakkauden kera), mutta se mua ärsyttää että nykyään kaikilta naisilta tunnutaan odottavan että pitäis olla samanlainen ku joku sinkkuelämän Samantha, että ilman tunteita körötellään koko ajan ja sitä seksiä pitäis harrastaa 3 kertaa päivässä, kaikki muu on epänormaalia ja pitäis aina olla kaunis ja vahva ja flirttaileva!

Kaikki kaverit on niin säälittäviä kun ne juoksee tuolla munan perässä.
Huvittavinta musta oli kun yksi ex kaveri aina tapasi hieman jakaa kaikille. Sitten kun yksi kerta juteltiin niin hän tunnusti että ei ole koskaan saanut orgasmia.
Hyvittavinta oli että hän päästeli suustaan aina sellaisia kommentteja että "On pakko saada seksiä tänään" ja jotain " Ei oo pariin päivään saanu keneltäkään munaa niin johan tuo alkaa tehdä mieli"

Mietin vain että mitä hänen sitten teki mieli, jos ei kerran voi saada orgasmia ja hänen harrastamansa suhteet oli siis irtosuhteita joissa tunteita ei ollut mukana.

Voihan tämä olla vain siis kateellisen panettelua, itse ole tämmöinen paniikkihäiriöinen eikä mulla ole enää kavereita, mutta hänestä kyllä miehet tuntuu vielä nykyäänkin tykkäävän ja seuraelämänsä kukoistaa.

Kumma että aina nämä "kunnon ihmiset" sitten märäntyy ja nuo jotka ajattelee vaan itseään, kasvattavat vaan mainettaan ja kaverilaumaansa ja sitten kaikki jotka on menestyksen tiellä (lue minä) jätetään unholaan.

Paska nakki mulle 🙄

Käyttäjä rrr kirjoittanut 22.04.2009 klo 21:55

en minä sitä ihan ymmärrä, että suukottaminen ja halaaminen olisi ´ihan ällöä´.

En koe ympäristön paineita myöskään asiassa, että olen 45-vuotias, en ole seurustellut 9 vuoteen, ei ole omia lapsia, en ole koskaan ollut naimisissa.
Minulla se ei ole ongelma.
Hoidan toisten lapsia ja minulla on sekä mies että nais-puolisia ystäviä ja tuttuja. RAvintoloissa en käy, kun ehkä 1-3 kertaa vuodessa. Näen kyllä poikaystävästä unta, eli jossain alitajunnassa pyrkimys olisi seurustella. Ja se poikaystävä on ollut Ismo Alanko ja eräs.

En ole koskaan myöskään ymmärtänyt, mikä on flirtti, joten en tiedä flirttailenko. Minusta olisi aika kamalaa jos ei saisi olla esim. hyväntuulinen ja iloinen, vaan että se tulkitaan flirtiksi ja jotenkin sopimattomaksi.

Käyttäjä kirjoittanut 23.04.2009 klo 11:30

rrr kirjoitti 22.4.2009 21:55

en minä sitä ihan ymmärrä, että suukottaminen ja halaaminen olisi ´ihan ällöä´.

Kyllä on suukottaminen ällöä, koko sana on ällö. suukottaa??? puukottaa kyllä ymmärrän.
Suutelu muuttuu useimmiten kielipussaukseksi ja sitten se jo johtaa seksiin.

minä luin yhden kirjan jossa nainen sanoi, että haluaisi että hällä olisi mies henkarissa roikkumassa ja ottaisi sen käyttöön, jos tarvitsee ja panisi taas takasin. Kuullostaa ihannemieheltä. Jos tulee aika, että haluan seksä. toivottavasti ei.
Mutta muutenkin ihmissuhteissa tuollainen henkari-ihminen olisi hyvin sopiva.

Käyttäjä White princess kirjoittanut 20.03.2011 klo 11:34

Hei kaikki jotka olette vastanneet tähän!

Kiva kuulla, että joku muukin kuin minä on ajatellut samankaltaisia ajatuksia. Itse voin rehellisesti sanoa, että oksettaa, kun nään suklaamainoksia, joita myydään seksillä, oksettaa kun kuuntelen Rondoa, ja kuulen sitä kanavaa äänellään myyvän naisen äänen. Tosin silti tiedän että ole seksuaalinen itsekin. En tosin myy itseäni mihinkään seksillä. Kaupallinen seksi ei minusta ole aitoa seksiä. Seksi kuuluu rakkauteen ja parisuhteeseen. Minusta ravintolaseksi on toisen hyväksikäyttöä. Erona vaan sen, että siellä ostetaan lasillisella, bordelleissa rahalla. Lähden aina lasillisen jälkeen yksin kotiin. Näinhän äiti on opettanut, että kunnioita itseäsi naisena. Silti etsin parisuhdetta. Ensioivallukseni barbeista, joita oli tosi paljon, oli se, että nainen ei ole tollainen. Tosin jossain vaiheessa minua kutsuttiin barbiksi, ihmettelin sitä. Ja olinhan jossain vaiheessa kyllä saavuttanutkin ne kauneusihanteet. Siltikään en riittänyt miehille. Tällä hetkellä elän omasta tahdostani ihan yksin, enkä hae mitään ihan hyvä iho, tukee tukee miestä elämääni, saatika sitten ammattiauttajaa. Kannan tämän aivan samalla tavalla kun lukioaikoina.

Käyttäjä Mara70 kirjoittanut 22.03.2011 klo 10:49

White princess kirjoitti 20.3.2011 11:34

Hei kaikki jotka olette vastanneet tähän!

Kiva kuulla, että joku muukin kuin minä on ajatellut samankaltaisia ajatuksia. Itse voin rehellisesti sanoa, että oksettaa, kun nään suklaamainoksia, joita myydään seksillä, oksettaa kun kuuntelen Rondoa, ja kuulen sitä kanavaa äänellään myyvän naisen äänen. Tosin silti tiedän että ole seksuaalinen itsekin. En tosin myy itseäni mihinkään seksillä. Kaupallinen seksi ei minusta ole aitoa seksiä. Seksi kuuluu rakkauteen ja parisuhteeseen. Minusta ravintolaseksi on toisen hyväksikäyttöä. Erona vaan sen, että siellä ostetaan lasillisella, bordelleissa rahalla. Lähden aina lasillisen jälkeen yksin kotiin. Näinhän äiti on opettanut, että kunnioita itseäsi naisena. Silti etsin parisuhdetta. Ensioivallukseni barbeista, joita oli tosi paljon, oli se, että nainen ei ole tollainen. Tosin jossain vaiheessa minua kutsuttiin barbiksi, ihmettelin sitä. Ja olinhan jossain vaiheessa kyllä saavuttanutkin ne kauneusihanteet. Siltikään en riittänyt miehille. Tällä hetkellä elän omasta tahdostani ihan yksin, enkä hae mitään ihan hyvä iho, tukee tukee miestä elämääni, saatika sitten ammattiauttajaa. Kannan tämän aivan samalla tavalla kun lukioaikoina.

Hienoa, sinulta tuli kyllä erittäin mainio tilitys, etenkin tuosta ravintolaseksistä, itse en vihaa seksiä - parisuhteessa, se kuuluu siihen luonnollisena normaalina asiana, mutta vihaan yliseksuaalisuutta, erottisuutta jota kaupataan kaikkialla, vihaaan pettämistä.
Mietin, minkalaisia lapsemme ovat kun tässä eroottisessa median tykityksessä joutuvat kasvamaan.

Käyttäjä White princess kirjoittanut 22.03.2011 klo 11:17

Hei Mara70!

Kiva, että kommentoit ja kiva kuulla, että joku muukin voi huonosti jo tästä seksillä myymisestä yms.
Minusta seksuaalisuus on jokaisen ihmisen oma henkilökohtainen asia. Seksillä myyminen on minusta tavallaan sen kauniin asian ns. raiskaamista. Meidän pitäisi muka olla niin rohkeita tuossa suhteessa yms. Minusta seksuaalisuutensa kanssa tapasainossa olevalla ihmisellä ei ole tarvetta tuoda niin kovinkaan paljon esiin tätä puolta koko ajan itsestään muille, vaan pitää se ihan omana yksityisasianaan. Seksuaalisuuteen kuuluu myös rajat. Ei se mielestäni ole mitään julkista, vaan yksityisasia, Tietysti jos itse myyt oman seksielämäsi, niin sitten olet itse seurauksista vastuussa, mutta jos sen tekee toinen ihminen, niin siinä kait menee sitten rajat. Ei ole minusta tervettä naureskellä esim. neitsyydelle. Ei ole minusta myöskän tervettä pukea alaikäsiä liian seksikkäisiiin vaatteisiin. Lapsen kait pitäisi saada vieläkin olla lapsi myös vuonna 2011 jotta seksuaalikehitys menisi oikein. Tällaisia mietteitä yhteiskunnasta tänään.