Seksuaaliset ongelmat/Pornon aiheuttama erektiöhäiriö/Itsetuhoisuus
Olen 22v nuori mies, opiskelija. Olen jo vuosia kärsinyt seksuaalisesta haluttomuudesta, kiihottumisongelmista, erektiohäiriöistä, peniksen tunnottomuudesta ja sekä aamuerektiot ovat kadonneet. Voi tulla hieman pitkä viesti, mutta pakko avata taustoja, jotta voitte ymmärtää paremmin.
Kaikki alkoi kun huomasin ihastumisen yhteydessä, että fantasiointi tavallisesta yhdynnästä/seksistä ei kiihottanut. Iski paniikki ja hakeuduin lääkäriin. Kaikki kuulemma näytti normaalilta, vaikka kaikki ei todellakaan ollut kunnossa. Oireina olivat siis nuo yllä olevat mitä mainitsin.
Löysin netistä tietoa ongelmiini. Löysin vastaavia kertomuksia miehiltä ihan samoista oireista ja löysin mahdollisen syyn: internetporno. Aluksi en osannut yhdistää ongelmaa siihen, mutta sitten palaset loksahtelivat kohdalleen. Pystyin masturboimaan jotenkin pornolle/pornofantasioille, mutta tavallinen yhdyntä ei kiihottanut. Löysin neurobiologi Gary Wilsonin Tedx puheen internetpornon vaikutuksista aivoihin ja dopamiiniratoihin. Hän esitti että porno on superstimuloiva ärsyke aivoille, joka nostattaa dopamiiniarvoja niin paljon, että dopamiinireseptorit eivät kestä sitä määrää, jonka seurauksena aivot turtuvat. Eli porno on niin kiihottavaa verrattuna yhdyntään tavallisten ihmisten kanssa, että yhdyntä alkaa vaikuttamaan tylsälle ajan kuluessa. Vuosien pornon kattelu murrosiästä lähtien siis kirjaimellisesti muokkaa aivoja kiihottumaan pornosta, ei reaalimaailmasta. Yleensä porno aloitetaan tavallisesta mainstream pornosta, mutta pian siirrytään aina vaan rajumpaan tai on pakottava tarve löytää aina vain parempi video/pornotähti/kohtaus jne
Hyvä uutinen on siinä, että aivot ovat neuroplastinen elin eli niillä on kyky muokkatua läpielämän. Valitettavasti murrosikäisen aivot ovat erittäin alttiita addiktioille ja muokkautumaan ja aivojen täysi palautuminen voi viedä todella paljon aikaa, koska aikuisten aivot eivät muokkaudu enää niin helposti. Tähän voi mennä arviolta aikaa kuulemma muutamista viikoista useisiin kuukausiin, peräti vuosiin. Minun tapauksessani vuosista puhutaan, koska aloitin pornon niin nuorena ja ei ole oikeita seksuaalisia kokemuksia.
Aloitin pornon kattomisen noin 11-12v ikäsenä aina 19v saakka. Lisäksi minua huolestuttaa seksuaalisuuteni, sillä katsoin melkein alusta alkaen bdsm-pornoa, jossa miestä alistetaan ja mietin kovasti kuinka paljon porno muokkasi mieltymyksiäni. Mietin siis kuinka paljon tälläinen on minua itseäni oikeasti ja kuinka paljon porno on taas muokannu mieltymyksiäni. Seksuaalisuuteni siis ahdistaa, koska en ole varma haluisinko oikeasti sellaista ja en jotenkin koe sitä ”omakseni” vaikka sellaista aina katoinkin. Mutta enemmän minua ahdistaa seksuaaliset fyysiset ongelmat, kiihottumisongelmat (erektiohäiriöt/tunnottomuus jne.)
Mitä tulee netistä löydettyyn tietoon niin totta kai suhtaudun skeptisesti, mutta tämä vaikutti todella pätevältä, tieteelliseltä ja lisäksi löytyy tutkimuksia ja asiantuntijoita, jotka puhuu asian puolesta. Lisäksi tuhannet muut miehet kertovat samaa joten tuskin he valehtelevat? Vähään aikaan sitten stand-up koomikko avautui mediassa pornoriippuvuudestaan eli juuri tästä on kyse, vaikka itellä se ei noin pahaksi addiktioksi ole mennyt. Tosin löytyy myös asiantuntijoita jotka pitävät tätä huuhaana, mutta kukaan ei ole pystynyt selittämään ongelmiani paremmin, joten kuuntelen ilo mielin että mikä minua vaivaa jos se ei tästä johdu. Ja en osta sitä selitystä ”sinulla on vain stressiä/ahdistusta/muita psykologisia ongelmia”! On totta että ahdistukseni ja masennukseni on pahentanut oireita mutta varmasti se ei ole aiheuttanut niitä yksin eikä se kestäisi vuosia.
Löydettyäni pätevän teorian netistä ja tuhansien muiden vastaavien tarinat lopetin pornon kattomisen. Samalla lopetin masturboinnin koska ilman pornoa se ei onnistunut ja ei kiinnostanut/ei ollut haluja. Pystyin olemaan puoli vuotta katsomatta pornoa ja keskimäärin kolme viikkoa runkkaamatta. Sitten sorruin katsomaan pornoa myös keskimäärin kerran kolmessa viikossa, mutta keväällä 2016 onnistuin 2kk mittaiseen putkeen. Kesällä 2016 vaivani eivät kuitenkaan olleet helpottuneet. Pientä edistystä havaitsin, elämäni ekat märät unet tuli, mutta ei muuta. Lopulta sorruin muutaman päivän mittaiseen pornoputkeen, josta alkoi masennus ja ahdistus. Heinäkuun onnistuin olemaan ilman pornoa, mutta taas retkahdin. Samoin elokuussa retkahdin. Masennukseni ja ahdistukseni vain paheni. Alkoi tulla itsetuhoisia ajatuksia. Kävin tuolloin parikertaa seksuaaliterapeutilla ja lääkärissä.
Mietin joka päivä itsemurhaa, koska en vain jaksa enää kärsiä ja pelko loppuelämän jatkuvasta vaivasta tai jopa ”vammasta” ahdistaa sietämättömästi. Opiskelut itseasiassa sujuivat ihan hyvin, tosin on tämä aika raskasta ja vaikeaa opiskella kun joutuu tätä asiaa käymään läpi.
Syyskuun lopussa katsoin viimeksi pornoa ja olen ollut nyt katsomatta lähes 8 viikkoa.
Edelleen kuitenkin vieläkin kärsin kiihottumisongelmista, erektiohäiriöistä, aamuerektion puutteesta ja tunnottomuudesta. Olen rampannut lääkäriltä lääkärille ja paikasta toiseen ja mistään en tunnu saavani apua. En edes asiantuntijaa, jolle aihe olisi tuttu. Lääkärit pitivät teoriaa ihan järkevänä, mutta eivät kuitenkaan osanneet auttaa sen enempää. Psykoloigeilta/terapeuteilta en koe saaneni sellaista apua mitä tarvitsisin, en tiedä saanko sitä mistään ☹️
Pahoittelut pitkästä viesistäni, mutta tarvitsen jostain apua, alan olemaan todella epätoivoinen. Itsemurha pyörii mielessä päivittäin ja opiskelutkin alkavat kärsimään. Oikeastaan koko elämäni on yhtä kärsimystä tällä hetkellä, en edes liioittele. On aivan hirveätä ja epäinhimillistä se tunne, kun elämän yksi kauneimmista ja parhaimmista asioista on yhtä ongelmaa. Jos se on pysyvää, niin käytännössä se on pilalla. En näe enkä haluakaan elää seksitöntä elämää, en koe sitä mielekkäänä. Lisäksi en jaksa enää kärsiä, joten itsemurha on pyörinyt aika vahvasti mielessä. Itken aika usein ja olen vahvasti masentunut. Siksi yritän löytää täältä apua kun ei oikein minulla mitää hävittäkää ole. Tässä on tiivistetysti vielä asiat:
Haluisin saada täyden kyvyn seksuaaliseen nautintoon, meinaan ilman mitään ongelmia. En tiedä onko se mahdollista, mutta jotenkin en jaksa enää taistella ja kärsiä koska tätä on jatkunut niin kauan. Voimavarani ovat lopussa. Tiedän, että pitäisi vielä yrittää lääkärillä käydä jos jokin asia on huomaamatta tai vielä hakea terapeuttia, joka tuntisi ongelmaa jollain tasolla, mutta en vain tunnu jaksavan kun opiskelutkin painaa niskaan. Ryven vain surussa ja itsesäälissä koko ajan, en näe valoa tunnelin päässä. Mitä pitäisi tehdä?
Toivoisin saavani vertaistukea tätä kautta.
Yksinkertaisesti jos en tästä parane niin en näe mitään mieltä elämässä. Elämän paras asia kun on poissa ja joutuu katsomaan vierestä kun muut elää onnellista seksuaalista elämää niin aika kurja olo siitä tulee. Ei sitä vaan psyyke kestä, aika hirveetä se on. Ei sellaisessa elämässä ole mitään mieltä ☹️
En ikinä uskalla lähestyä ketään tyttöä tämän asian kanssa enkä usko että kukaan hyvännäköinen kiva tyttö tälläistä masentunutta seksuaalisesta kyvytöntä miestä haluisi, en minäkää haluisi. Ja vaikka joku lähestyisikin niin luultavasti torjuisin kun en uskaltaisi avautua kellekään tytölle tälläsestä. Ja vaikka joku minua jaksaisi katella, niin silti en kestäisi elää seksitöntä elämää, tuskin se tyttökään.
Niin kovasti haluisin asian paranevan täysin ja sitä kautta onnellisen elämän, mutta en tiedä saanko sitä koskaan, en vain jotenkin jaksa enää taistella sen puolesta, sellaisen asian, joka on niin itsestään selvää monille ☹️
Toivottavasti jaksoitte lukea viestini, olen todella epätoivoinen ☹️
Olen tosi pahoillani ongelmistasi. Itsekkin olen nuoresta lähtien katsonut pornoa, joka on vaikuttanut varmasti myös omaan seksuaalisuuteni. Nuorena kotona asuessa en onneksi pystynyt katsomaan useasti, mutta omillani ollessani olen masturboinut kymmenesti päivässä pornolla ja orgasmin saaminen fantasioiden kautta on muuttunut silloin mahdottomaksi tietyksi ajaksi. Itselläni ei kuitenkaan ole noin vakavaksi äitynyt enkä siinä mielessä kykenw edes ymmärtää niitä tuskia, joita joudut käymään läpi.
Tiedätkö voisiko sinulla olla jotain fyysisiä syitä seksuaaliseen kyvyttömyyteen?
Mainitsit aiemmin masturboineesi alistetuille miehille. Oletko miettinyt sukupuolisuuntaustasi varmasti, koska myöhemmin puhuit kauniista tytöistä?
Onko seksuaalisuutesi/kiihottuminen yms. ollut koskaan normaalia? Ja ymmärsin, että säikähdit omia seksuaalisia mieltymyksiäsi, joten kannattaa myös pyrkiä hyväksyä omat erillaiset mieltymykset ja mahdollisesti koittaa löytää kumppani, jonka kanssa voi turvallisesti ja luotettavasti kokeilla mistä pitää. Tietinkin, jos mieltymykset ei ole laittomia tai vahingoita ketään tai vastaavaa.
Itse olen oppinut pornon kautta monia asioita seksuaalisesta suuntautumisestani ja mieltymyksistäni. Merkittävin kaikista oli ymmärtää olevani bi-seksuaali, vaikka asian myöntämiseen on mennytkin pitkä aika.
Toivottavasti avautumisestani oli edes yhtään apua ja toivon sinulle kaikkea parasta!🙂
afrodite- kirjoitti 18.11.2016 3:52
Olen tosi pahoillani ongelmistasi. Itsekkin olen nuoresta lähtien katsonut pornoa, joka on vaikuttanut varmasti myös omaan seksuaalisuuteni. Nuorena kotona asuessa en onneksi pystynyt katsomaan useasti, mutta omillani ollessani olen masturboinut kymmenesti päivässä pornolla ja orgasmin saaminen fantasioiden kautta on muuttunut silloin mahdottomaksi tietyksi ajaksi. Itselläni ei kuitenkaan ole noin vakavaksi äitynyt enkä siinä mielessä kykenw edes ymmärtää niitä tuskia, joita joudut käymään läpi.
Tiedätkö voisiko sinulla olla jotain fyysisiä syitä seksuaaliseen kyvyttömyyteen?
Mainitsit aiemmin masturboineesi alistetuille miehille. Oletko miettinyt sukupuolisuuntaustasi varmasti, koska myöhemmin puhuit kauniista tytöistä?
Onko seksuaalisuutesi/kiihottuminen yms. ollut koskaan normaalia? Ja ymmärsin, että säikähdit omia seksuaalisia mieltymyksiäsi, joten kannattaa myös pyrkiä hyväksyä omat erillaiset mieltymykset ja mahdollisesti koittaa löytää kumppani, jonka kanssa voi turvallisesti ja luotettavasti kokeilla mistä pitää. Tietinkin, jos mieltymykset ei ole laittomia tai vahingoita ketään tai vastaavaa.
Itse olen oppinut pornon kautta monia asioita seksuaalisesta suuntautumisestani ja mieltymyksistäni. Merkittävin kaikista oli ymmärtää olevani bi-seksuaali, vaikka asian myöntämiseen on mennytkin pitkä aika.
Toivottavasti avautumisestani oli edes yhtään apua ja toivon sinulle kaikkea parasta!🙂
Täsmennyksenä vielä "miehen alistamisesta" niin tarkoitin tuolla että fantasioin siitä, että minua alistettaisiin naisen/naisten toimesta, ei siis muiden miesten. Katsoin siis pornoa missä juuri miestä alistettiin naisen/naisten toimesta. Olen varma kuitenkin sukupuolisuuntautuneisuudestani eli olen hetero, mutta ei ihan perinteisellä tavalla näköjään.
Käsitykseni ja fantasioistani seksistä ennen murrosikää oli täysin normaaleja/tavallisia. Myös silloinkin kun aloitin masturboimisen ja pornon kattomisen niin aika mainstream jynkkyä katoin, mutta pian siirryin tähän näihin bdsm-genreihin ja katoin aina sellasta pornoa 19-20v saakka kunnes lopetin täysin pornon kattomisen.
Siinä mielessä fantasiani ovat normaaleja, että ne ovat turvallisia ja suhteellisen yleisiä. Alistamiseen liittyvät fantasiat ovat aika yleisiä, jopa miehilläkin tulla alistetuksi. Mutta sen sijaan naisilla alistamiseen liittyvät mieltymykset pääsääntösesti nimenomaan on tulla itse alistetuksi, ei miehen alistaminen. Eli siis alistumisesta kiinnostuneita miehiä on paljon paljon enemmän kuin alistamisesta kiinnostuvia naisia. Tälläisen kumppanin löytäminen olisi siis lähtökohtasesti vaikea löytää kun sen pitäisi miellyttää muillakin elämän osa-alueilla kuin seksin saralla. Enkä kyllä haluisi lähteä mistään bdsm-foorumeilta ettimään kumppania kun mitä itte saanu käsityksen niin siellä nekin vähäiset naiset mitä on niin ovat lähemmäs keski-ikää ja varattuja niin se siitä sitten. Enkä haluisi suhdetta, jossa olisin jotenkin luonnostaan alistetussa asemassa, kun tuntisin oloni tosi epämukavaksi olla niin haavoittuvaisessa asemassa. Enkä tiiä haluisinko oikeesti että minua nöyryytettäisiin samalla tavalla kuin niissä videoissa vaikka se kiihottavaa onkin. Mutta aina kun olen tälläselle runkannut niin aikamoinen morkkis sen jälkeen "miks mää tykkään tälläsestä".
Itseasiassa kiinnostukseni herätti tuo mitä sanoit että olet oppinut pornon kautta monia asioita seksuaalisesta suuntautumisesta ja mieltymyksistäsi. Ensiksi tiedät itse parhaiten seksuaalisuutesi joten en lähe sitä missään nimessä kyseenalaistamaan tms. Mutta pieni huomautus, että monet pornon käyttäjät ovat aloittaneet perus jynkystä ja siirtyneet rajumpiin genreihin ajan kuluessa. Gangbang/creampie/bondage/erilaiset fetissit alkavat olemaan monelle perussettii kun ne vielä joskus lähinnä inhottivat. Ei ole mitenkään tavatonta että monet heterot alkavat katsomaan homopornoa vaikka he eivät ole reaalimaailmassa kiinnostuneita samasta sukupuolesta. Joskus käy myös toisinpäinkin. Ovatko nämä ihmiset löytäneet seksuaalisuutensa pornon kautta? Väitän että ei koska kaikki liittyy dopamiiniin. Aluksi löytämäsi porno kiihottaa valtavasti, mutta ajan kuluessa se ei enää anna samaa dopamiinipiikkiä vaan tarvitset enemmän. Tämä näkyy uusien videoiden/pornotähtien/genrejen etsimisellä. Lopulta aivot turtuvat tähän ja tarvitsevat aina vaan enemmän ja enemmän. Dopamiinia siis nostattaa uutuus, shokeeraavaus, odotusten ylittäminen ja "kielletty tunne". En siis usko että henkilö jonka käsitys seksistä murrosikäsenä oli tavallinen ja parikymppisenä kiihottuu eriteleikeistä/lapsipornosta "löysi" oman seksuaalisuutensa pornosta, päinvastoin se vain vieraannutti todellisuudesta.
Tahdon huomauttaa tässä että kärjistin tahalteni, jotta esimerkkini tulisi ilmi hyvin. Ja haluun sanoa että näin ei todellakaan käy kaikille pornonkäyttäjille, ei edes suurimmalle osalle mutta osalle kyllä, ei tietenkään näin pahasti yleensä mutta pahimmillaan näin. Todisteena on se että kun monet näistä ovat lopettaneet pornon niin kiinnostus tavalliseen seksiin on kasvanut ja fetisseihin/rajuihin fantasioihin vähentynyt. Voit lukea näitä Your Brain On Porn/No Fap yhteisöistä, sieltä löytyy satoja tarinoita näistä. Senkin haluan sanoa, että poikkeavia seksuaalisuuden muotoja on ollut olemassa jo ennen internetpornoa eli en väitä että ne sieltä olisi syntynyt. Mutta uskon että nykyyän niiden yleisyys vain kasvaa koska nyt aina saatavilla sellasta materiaalia 24/7 mitä vaan haluat ja millon haluat ja kuinka paljon vaan haluat. Ennen oli aikamoinen työmaa murrosikäsen saada käsiin pornoa, nykyään taas et voi siltä välttyä.
Mutta mielestäni on hienoa jos oikeasti löysit seksuaalisuutesi ja pystyt sen hyväksymään. Kiitos myös paljon vastauksestasi ja tuestasi, olisi kiva löytää vertaistukea tähän asiaan liittyen. 🙂
Hei!
Itse olen 20-vuotias mies ja olen pohtinut myös omaa pornon katsomista. Tunnistin monia samankaltaisia piirteitä tekstistäsi liittyen myös omaan elämäntilanteeseeni. Esitän nyt erään mahdollisen näkökulman asiaan. Kirjoitan tekstini sinun näkökulmasta. Älä kuitenkaan hämäänny asiasta, sillä nämä ovat vain oletuksia siitä minkälainen tilanteesi voisi olla. Tosiasiassa luulen itseni olevan tällaisessa tilanteessa.
Sinusta tuntuu siltä kuin pornon katsominen olisi suurin ongelmasi. Sinä häpeät sitä yli kaiken. Miksi? Pelkäät jotenkin toisia ihmisiä. Katsot onnellista pariskuntaa perjantai-iltana television ääressä. Ajattelet ettet itse saa koskaan kokea samanlaista suhdetta. Sinulla ei ole oikeutta siihen, koska katsot pornoa. Tunnet itsesi pahaksi ihmiseksi. Sinulla on kiusaantunut olo. Toivot etteivät he katsoisi sinua tai kysyisi sinulta mitään. Pahuutesi paljastuisi, koska et saa kunnolla sanotuksi mitään, kun mielessä pyörii sekavia ajatuksia. Pian he kysyvätkin sinulta jotain. Äänesi hieman värisee ja haet oikeita sanoja kauan. Tulee pitkä hiljaisuus. Mietit väkisinkin sanomaasi, vaikka siinä ei mitään kummallista ollutkaan. Yrität vain mahdollisimman hyvin keskittyä televisiossa olevaan ohjelmaan. Aika tuntuu menevän tuskallisen hitaasti. Et pysty enään istumaan sohvalla kauan. Lähdet jo kymmeneltä nukkumaan, vaikka normaalisti lähtisit kahdeltatoista.
Mietit sängyssä päivän tapahtumia. Yrität selvittää mielessäsi mikä tilanne johti mihinkin. Pystyt kyseenalaistamaan kaikki ajatusketjusi lopputulemat. Vain yksi vaihtoehto jää jäljelle, jota et pysty kyseenalaistamaan; pornon katsominen. Et voi mennä takaisin olohuoneeseen, vaikka toisaalta haluttaisi, sillä "pahuutesi" on jo varmasti paljastunut. Mietit kuinka ikinä voisit tuoda oman ihastuksen kohteesi kotiisi vierailulle, kun kanssakäyminen sukulaistenkin kanssa tuntuu välillä niin vaikealta. Se on todellinen ongelmasi. Pakenet todellisuutta pornon katsomisella. Olet kuitenkin vain oravanpyörässä, jossa pelkäät sitoutumista ihmissuhteeseen. Kaikki tuntuu toisaalta hyvältä, mutta menneisyyden traumat estävät sinua. Olet tottunut jo pettymään edellisissä ihastumisissa ja muutenkin elämässä. Katsot alistamispornoa, sillä koet olosi itse alistetuksi. Sinua on koulukiusattu ja katsot toisten ihastumisia itseesi myös tavallaan alistamisen näkökulmasta. Miksi he ovat ihastuneet? Mitä jos kukaan ei ole tosissani minun kanssa? Kuitenkin he haluavat vain huomiota eivätkä mitään muuta. Et voi ottaa enään sitä riskiä, että petyt. Pelkäät tulevaisuutta todella paljon.
Korostan vielä, että kyseinen kirjoitus oli osa minun omaa tämänhetkistä tilannettani, (televisiokohtaus keksitty). Toivon todella parastasi, sillä vaikutat älykkäältä henkilöltä ja tilanteesi kosketti minua. Osaan samaistua tunteeseesi.
🙂👍
Pahoitteluni väärinkäsityksistä ja kiitos vastauksestasi. Jäin pohtimaan mitä kerroit pornon vaikutuksesta ja voin itsekkin samaistua siihen, että katsomisen määrä muuttaa makua ja esimerkiksi samalle videolle ei kiihotu samalla tavalla kuten videolle jota ei ole aiemmin nähnyt. Pornolla on varmasti ollut vaikutusta seksuaalisuuteeni ja olen kiitollinen, että olet tuonut minulle uuden näkökulman asiaan 🙂
Tuntuu kurjalle, etten oikein osaa neuvoa tai auttaa sinua, koska tilateesi koskettaa minua suuresti. ☹️
Toivon kovasti sinulle parempaa vointia ja elämän iloa! 🙂🌻
Kiitos vastauksistanne ja siitä, että välitätte 🙂 vaikka valitettavasti juttelu ei poistakaan itse ongelmaa, niin kyl se vähän edes helpottaa saada jotain vertaistukea. Sen sijaa juttelua ammattilaisten kanssa en koe enää niin hyödylliseksi.
Tosin alan kyllä väsymään avun hakemiseen, kun olen hakenut apua useita kertoja ja aina joutunut pettymään kun ei se ongelma katoa mihinkään. Viimeksi kun juttelin lääkärin kanssa niin tarjosi samaa mantraa selitykseksi: psykologiset ongelmat. Mutta kun ei, ei ja vielä kerran ei. Mulla ei oo ollu mitään psyykkisiä ongelmia viimesen 3v aikana ja silti samat oireet ollu siitä asti. Nyt viimesen puolen vuoden aikana tuli ahdistus/masennus ja nyt lääkärien on helppo "osottaa" mun olevan vääräs ☹️ Kaikkien tuntuu olevan vaikea tajuta, että mun ongelmat on pohjimmiltaan fysiologisia, ei psyykkisiä. Tietenkin psyykkiset ongelmat pahentaa oireita, en sitä kiellä, mutta ei se selitä mun oireita yksistään. En oikein enää jaksas taistella terveydenhuollon kanssa tästä asiasta, niin en jaksa enää hakea apua.
En oikein koe juttelemisen ammattilaisen kanssa olevan hyödyllistä, koska joka kertaa se alkaa aina sillä "mitä kuuluu/miten menee" ja eipä se olo koskaan oo siitä muuttunut. Ja ongelma on siinä, että ei se juttelu poista mun ongelmaa ja en vaan pysty hyväksymään mun ongelmia enkä halua. Olis se aivan hirveetä elää yksinäistä, seksitöntä elämää ilman rakkautta.
Ja koen jotenkin mieltymykseni ja muun elämän olevan ristiriidassa. En pidä ollenkaan alistettuna olemisesta muilla elämänosa-alueilla. Inhoan jos joku yrittää pomotella tai määräillä kaikesta. Koen olevani myös hyvin romanttinen ihminen. Haluaisin löytää, jonkun ihanan tytön johon rakastua, pitää hyvänä, helliä ja tehä kaikkea kivaa yhdessä, mutta en voisi kuvitella, että tälläinen ihana henkilö sitten toisaalta alistaisi ja nöyryyttäisi minua yms. En ikinä ole fantasioinut ihastuksistani tällaisia. En tajunnut silloin murrosikäisenä kuinka vanhingollista voikaan pornon katsominen olla.
Jollekin voi tulla mieleen miksi en vain hyväksy seksuaalisuuttani? No ensinäkään en ole täysin varma siitä kun käsitykseni seksistä oli normaalit ennen pornoa ja perustelin tuossa aiemmin miksi pornosta ei ole se paras keino löytää oma seksuaalisuus. Ilmeisesti mulla on taipumuksia tän tyyppisiin mieltymyksiin jos kerran koin ne kiihottavaksi enkä jotain muuta genreä, mutta en kuitenkaan haluais olla riippuvainen näistä mieltymyksistä. Toiseksi olisi lähtökohtasesti lähes mahdotonta löytää miellyttävää kumppania, kun kerroin kuinka juuri tälläisten mieltymysten suhde miesten/naisten välillä on erittäin huono miesten kannalta. Kolmanneksi en kokisi itteäni kovin turvalliseks sellasessa suhteessa, jossa olisin automaattisesti jotenkin alistetussa asemassa yms. Jos kaikki menee hyvin niin mikäs siinä, mutta jos tuliskin riitaa yms niin olisin varmasti altavastaaja niissä tilanteissa ja kokisin oloni todella epämukavaks.
Kumppanin ettiminen ei muutenkaan ole mikään itsestäänselvyys tavallisille ihmisille, niin aika hyvät lähtökohdat mulla... Lisäksi käsittääkseni tälläiset alistuvat miehet ovat ilmeisesti aika turn-off naisille kun tuntuu, että jokaisen naisen unelmamies on itsevarma dominoiva rikas johtaja-asemassa oleva mies, joka alistaa sängyssä. Ei varmaan oo sattumaa miksi Fifty Shades of Grey on niin suosittu maailmanlaajuisesti...
Musta toi kommentti minkä kirjotit mun tilanteesta sun näkökulmasta oli hyvä. Pystyin samaistumaan siihen ja mulla on juuri tuonkaltasia ongelmia. Oon monesti miettiny minkä takia ajauduin kattoo juuri tämän tyyppistä pornoa. Sille ei varmaa oo yhtä ainutta syytä mut ala-asteen koulukiusaaminen, huono itsetunto, ankaruus itseä kohtaan, suorittaminen ja pettymykset/torjutuksi tulemisen pelko ihastumisten suhteen varmaan loi ainekset tälle. Ratkasevinta tietysti oli se kun kaverini näytti tälläisen videon ekaa kertaa niin kiinnostus siihen heräsi heti.
Mutta siis enemmän mua huoletta se että mulla ei oo aamuerektioo ja libido on aivan nollissa kuin se että mulla on tälläsiä mieltymyksiä. Olis täysin eri tilanne jos mulla ei ois mitään ongelmia, normi seksi kiihottas ja nää mieltymykset olis jotain fantasiatason juttuja, joista ei olis riippuvainen ja niitä ehkä vois lähtee toteuttaa joskus luotettavan kumppanin kanssa.
Nää ongelmat syö mun nuoruutta ja elämää koko ajan ja se masentaa aivan valtavasti. En oikein jaksas enää elää näitten ongelmien kanssa kun tietää, että nää tulee kestämään pitkiä aikoja. Voin sanoa rehellisesti, että elämä tällä hetkellä ei ole kovin mielekästä ja sitä on vaikea muuttaa mielekkääksi jos nää ongelmat jatkuvat. ☹️