Mut raiskattiin muutama kuukausi sitten.. heti sen jälkeen jouduin lopettamaan koulun kesken koska en pystynyt menemään sinne yli kuukauteen tapahtuneen jälkeen. Itkin vain kotona masentuneena ja sain ahdistuskohtauksia. Koko kesälomana en tehnyt oikeastaan mitään, koska en vaan saanut aikaiseksi mitään. Mielummin olin yksin kotona. Perheet ja ystäväni tietävät tapahtumasta joten ovat tukeneet hyvin, mutta tuntuu ettei se siltikään auta tai riitä… tuntuu kuin olisin yksin koko asian kanssa ja ketään ei ymmärtäisi mua vaikka niin väittävätkin… ☹️ käyn psykologilla ja tällä hetkellä myös nuorten psykiatrianpoliklinikalla. Tuntuu ettei niistäkään ole ollut paljon apua ainakaan vielä. Käytän masennuslääkkeitä ja ne ovat onneksi auttaneet hiukan saamaan mua liikkeelle ja iloisemmaksi. Kuitenkin parina muutamana päivänä viikossa on huonompia päiviä… kuten tänään. En menny tänäänkään kouluu. Poissaoloja on tullu nyt aika paljon ku koulut alko..itkettää nytkin vaan kaikki ja en tiiä siihen syytä 😭 haluaisin vaan saada sen tapahtuman pois mun mielestä edes yhdeksi päiväksi.. onko täällä muita raiskauksen uhreja? ☹️ minkälaista teillä on?