Hei, kirjoittelen tänne ensimmäistä kertaa, haluaisin antaa muille samaa kokeneille vähän tietoa itsestäni ja kokemuksestani ja selviytymisestäni. Eli vuonna 2009 isäpuoli joka oli kasvattanut minua 14vuotta , aloitti hyväksikäytön kun olin 10 vuotias. Alkoi niin että vaan lähenteli, alkoi koskettelemaan , pahoinpitelemään, raiskaamaan ja loppui uhkailuun ja kiduttamiseen. Neljä vuotta kestin tät samaa menoa. Nyt olen 16 ja siit on puolitoista vuotta. Ispuolen takia koulu alkoi menemään huonosti jolloin mun oli pakko kertoa äitille ja koulussa kuraattorille. Koulusta sain heti apua, minut, äitini ja kaksi veljeäni vietiin turvakotiin. Silloin alkoi mulla tulemaan syvä masennus ja itsetuhoisuus , ahdistelu ja kaikki muu pelko kaikkea kohtaan. Kävin poliisikuulusteluissa montakertaa, nyt rentinen isäpuoli on vankilassa ja huomenna on oikeudenkäynti jolloin kahdenviikon kuluessa selviää joutuuko hän vankilaan. Tän puolentoistavuoden aikana olen monta kertaa yrittänyt tappaa itseäni, satuttaa itseäni kamalilla tavoilla, ollut syömättä, villellyt, pidättänyt henkeä ja yrittänyt hypätä korkealta , yrittänyt jäädä autonalle ja kaikkee tuon tapaista. Olen syönyt nyt tän ajan masennus lääkkeitä, unilääkkeitä, ahdistuneisuuteen lääkkeitä jne. Mä toivon että kaikki jotka kokee tai on kokenu samaa asiaa kertoisi tapahtumasta heti jollekkin tutulle ja hankkisi apua. Itselläni on ehkä nyt mennyt paremmin kuin puolvuotta sitten, viiltely loppumassa pikkuhiljaa jne. Tästä ei ehkä tullut maailmanparas kirjoitus mutta ehkä ymmärrätte jotain.