Mie oon etsimässä Punaisen Ristin ystäväpalvelusta itselleni semmoista vapaaehtoista ystävää/tukijaa. Minulle ehdotettiin tätä vaihtoehtoa, koska takerruin kauheesti ihmiseen joka ei työnsä takia voinu olla mun ystävä. Asun Joensuussa ja tällä hetkellä siellä Punaisella Ristillä ei oo ketään minun ikäistäni (n.23-30v) tukihenkilöä/ystävää, mutta ilmoittavat heti kun semmoinen siellä on saatavilla. Onko teistä kenelläkään kokemusta tämmöisestä toiminnasta? Onko teillä ollut tai onko parhaillaan joku Punaisen Ristin ystäväpalvelun ystävä tai oletteko hankkineet tai hankkimassa sellaista? Entä oletteko itse olleet ystävänä jollekin sairaalle tai vammaiselle ihmiselle?

Minä oon ehdottanu tätä ystäväpalveluun minulle ystäväksi ilmoittautumista sähköpostin ja tekstiviestin kautta eräälle kivalle tytölle, jonka oon tavannu ja jolle oon soitellu joitakin kertoja. Hänet tapasin sairaalassa ja hän tekee siellä työtään/opiskelee. Minä toivoisin että hänestä tulisi mulle se ystäväpalvelun ystävä. Hänestä sain semmoisen kuvan että on tosi auttavainen ja huolehtivainen, empaattinen ihminen, kuuntelee huoliani ja ottaa osaa ja muutenkin on ihana ihminen ja suunnilleen minun ikäiseni. Mutta en tiedä, onko hänen mahdollista ruveta mun ystäväksi, koska työtäänhän hän kai tekee siellä ja voi muutenkin olla kiireinen, mutta saa sitä kai ehdottaa semmoista.

Tässä minä sitä punasen ristin ystäväpalvelun ystävää odottelen että milloin löytyy semmoinen 🙂 . oon siinä mielessä vähän yksinäinen kun mun parhaimmat kamut asuu toisella puolen suomea ja ne mitkä täällä on, ei oo kauheen läheisiä ja mulla on Aspergerin syndrooma ja siihen kuuluu vaikeutta muodostaa vertaiskontakteja ikätason mukaisi keinoin. Ja normaali-ihmisen kanssa mulla ystävyyssuhteet on lähinnä sitä, että ne normaali-ihmiset huolehtii ja auttaa ja suhtautuu kuin pikkusiskoon. Mutta toisten as-henkilöiden kanssa mun ystävyyssuhteet on tasavertaisempia. mutta kyllä ne huoletijat ja auttajatkin on kivoja olla olemassa 🙂