Hei vaan kaikki!

Oon uusi täällä ja haluisin tietää onko muilla samanlaisia ”outoja pelkoja” kuten mulla.
Alotetaampa ihan alusta mistä luulen tämän pelon tulevan.
Eli oon nyt 19v tyttö ja pelkään poikia (ja muutenki sosiaallisia tilanteita).
Tää pelko on ollu mulla tosi kauan. Sai kai alkunsa siitä että pienenä joutu kattoo ku iskä oli kännissä ja sillon pelkäsin sitä tosi paljon vaikka ei se ikinä mitään tehny. Ja tää pelko vaan kasvo ku menin ekaluokalle. Oon tosi herkkä ja hiljanen jos mun ei oo turvallista olla ja sitä ei todellakaan ollu ekaluokalla.
Olin outo hiljanen tyttö joka ei osannu osallistuu muiden leikkeihin ku olin mielummin yksin mun mielikuvituskavereitten kaa. Puhuin niille mun mielikuvituskavereille ja siitä tyypit jaksaa muistuttaa vieläki jos ne vaan mut jossain näkee. Ja tästä alko kiusaaminen. Pojat jakso aina kiusata mua ja koska oon ujo ja ne oli nii kovaäänisiä ni totta kai pelkäsin niit enkä uskaltanu sanoo mitään vastaan.
No en muista paljookaan noista ajoista mut muistan ku jouduin 3-4 luokalle osastolle, syynä oli mun mielikuvitus elin siellä koko ajan ja uppouduin sinne nii paljon et äiti rupes pelkäämään etten erota enää todellisuutta ja se haittas mun koulun käyntii. Joten olin osastolla ja sen jälkee vaihoin koulua no kiusaaminen jatku sielläkki koska pieni paikka ni kaikki tuntee kaikki.
Koska mun koulunkäynti ei sujunu isossa luokassa pääsin/jouduin 6 erityisluokkalle siel oli kauheen ahdistavaa ku jouduin olee aina kahen pahimman kiusaajan kaa luokassa matikan tunnit ja muutenki olin tosi ulkopuolinen.
No sit yläasteella jouduin taas isoon luokkaan aloin lintsaamaan, ei vaan huvittanu mennä kouluun kiusattavaks. Ja seiskalla tapahtu pahimmat kiusausjutuki ja aloin viiltelee. Mietin paljon itsemurhaa. Ja asiaa pahensi vaan entisestään diagnosoitu ahdistushäiriö ja asperger.
No sit 8 ja 9 luokan sain taas olla pienluokassa. Ja siin luokas oli yks tosi hauska poika mut en uskaltanu tutustuu siihen ja nyt se kaduttaa.
Ja ”pelkään” vieläki tänä päivän poikii ja miehii. Mull on tosi korkee kynnys mennä juttelee niille ja jos esim oon kaupas ni en voi mennä kassalle mis on mies koska pelkään et nolaan itteni ja et se nauraa mulle, vaikka eihän se tietty nii oo. Mut onneks oon saanu 2 poikapuolista kaveria joitten seuras ei ahdista ja uskallan olla oma itteni mut silti mietin aina et mahtaakohan ne silti nauraa mulle ja et mä varmaan nolaan ne.
Sori pitkä teksti.
Cutter