Minulla on aikuistuminen kriisi. Olen kirjoittanut tästä ennenkin tänne tukinettiin. Elämisen pelko kans välillä tulee. En tiedä pitäisi varmaan tehdä jotain jutella jollekin tuntuu et kukaan ei tajua. En uskalla tehdä mitään sille asialle. Saan paniikki kohtauksia silloin tällöin ja olen aivan yksin. Kukaan ammattilainen ei halua auttaa minua. Vanhemmatkin ovat huolissaan minusta. Miksi tämä yhteiskunta on mennyt tämmöisen otetaan autetaan jos nilkka jyrähtää. Mutta mielenterveyteen ei saa apua vaikka kuinka pyytää..pelottaa kasvaa aikuiseksi on niin monta asiaa kans hoidettavana aikuiseksi tulon kanssa tuntuu etten selviä ja pää räjähtää. Aikuisena on niin rankkaa elämää. Miten selviän aikuiseksi, minulla on terveydellisiä syitä jotka heikentävät elämääni. Työllistyminen tässä huolettaa kun en oo ollut koskaan oikein hyvä siinä. Minulla on terveydellisiä syitä jotka heikentävät työ kuntoani. Tässä tulee monta asiaa tressistäkin tulee joku pelko. Elämän vaikeudet ovat nyt voimakkaammat kuin koskaan ennen ollut. Vaatimustaso korkealla, pelko olla ihmisten puheen aihe, pelko tulla pettyneenä, ihmissuhde onggelmat, ”puukotusta selkään”, ja vielä huoli muista läheisistä miten selittää muille asiat. Että kun kaikki on hyvin ja ei ala hössötys. Voi olla että korona aika on pahentanut tätä oloani.. en pidä muiden ihmisten mielipiteistä niillä on valtaa minun elämään joskus. Miten saisin heidät hiljaiseksi. Olen uupunut ja loppuun palanut. En haluaisi kuitenkaan että minua säälittäisiin. Elämäni on tämmöistä vain…