Paniikki -vertaistukea!?
Moikka!
Olen 22-vuotias nainen, ja jo useita vuosia kärsinyt masennuksesta ja ajoittaisesta ahdistuneisuudesta. Sain tässä muutama päivä sitten todella voimakkaan paniikkikohtauksen -ensimmäisen moneen vuoteen. En tarkalleen ottaen tiedä miksi sen sain, aika puskista tuli.. mutta on minulla ollut tässä jos jonkinlaista muutosta ja tapahtumaa elämässä, ne kai laukaisseet… Mutta siis. Kohtaus oli todella voimakas. Olin aivan varma että kuolen siihen paikkaan. Oireeni olivat varmaan kamalimmat ikinä: hyperventiloin, tärisin kauttaaltaan, kuumia aaltoja, kihelmöintiä, kuvotusta ja heikotusta… Noh. Se yö oli ja meni, mutta minulle on jäänyt tunne etten ole oikein toipunut siitä. Että vaikka en olekaan saanut uutta kunnon kohtausta, niin jotenkin se jäi ns. päälle. En useampaan päivään pysynyt oikein tolpillani, heikotti, eikä ruoka meinaa maistua edelleenkään samoissa määrin mitä normaalisti. Nyt jo olen hieman enemmän saanut voimia takaisin, mutta edelleen on suurelta osin sellainen ”olen irti itsestäni ja tästä maailmasta” -olo, sekä hyvin pelokas olo välillä. Epäilen vähän väliä, että sairastan jotain vakavaa sairautta (sydänvika viimeisin pelkoni.) Mahassani tuntuu edelleen oudolta (lämmön tunnetta, kiertää,kipua..) ja minun on vaikea rentoutua täysin sekä ylipäätänsä keskittyä normaaleihin arkisiin asioihin. Pelkään myös mm. sitä että en yhtäkkiä jaksaisikaan hengittää (järjetöntä, tiedän.)
Onko täällä ketään, jolla paniikki on jäänyt joskus ns. päälle/kohtauksesta toipuminen on vienyt päiviä? On välillä todella epätoivoinen olo.. vaikka tiedostankin järjellä, että pelkoni ovat samoja mitä ennenkin olen käynyt läpi, ja olen niistä silloinkin selvinnyt.. Mutta silti, nämä tuntemukset ovat niin voimakkaita ja todellisia..
Kerro ihmeessä kokemuksiasi ja mikä sinua on auttanut, olisin todella kiitollinen! Itselläni tällä hetkellä parhain ja turvallisin olo on sohvalla, viltin alla.. pystyn tekemään vähän opintoja ja pieniä kotiaskareita kuitenkin, joten eteenpäin kai sekin…