osasto elämää, kysymyksiä, kokemuksia

osasto elämää, kysymyksiä, kokemuksia

Käyttäjä moony aloittanut aikaan 24.03.2010 klo 21:00 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä moony kirjoittanut 24.03.2010 klo 21:00

on aika todennäköistä että pääsen kautta joudun nuorten psykiatriselle osastolle.
Tästä aiheesta on joku viime vuotinen keskustelu täällä, mutta kaipaisin silti osasto elämästä hieman enemmän ja tarkempaa tietoa/kokemuksia.

En tiedä osasto elämästä juuri mitään, päässä pyörii paljon kysymyksiä.
Siellä osastolla siis ollaan ihan 24/7, miten koulujutut sitten hoidetaan?
Voiko sinne tulla kaverit vierailemaan, tai pääseekö sieltä itse välillä hetkeksi esim. kaupungille kavereita tapaamaan?
mulla on tapana viillellä, vahditaanko siellä tarkastikkin viiltelyä?

Anteeksi kysymys tulvani mutta kaipaisin kokemuksia ja kertomuksia osasto elämästä.

Minua toisaalta pelottaa ajattelu sinne menemisestä, toisaalta uskon että siitä voisi olla apuakin, en tiedä…

Käyttäjä <3Quartier<3 kirjoittanut 25.03.2010 klo 12:19

Mä oon mun elämän aikana ollut viidellä eri nuorisopsykiatrian osastolla ja kaikissa on ollut vähän eri säännöt ja käytännöt. Koulunkäynti riippuu omasta jaksamisesta. Osastolla missä olin viimeeksi, kävin koulua täyspäiväisesti sairaalakoulussa ja sainkin siellä suoritettua puolen kasiluokasta ja koko ysi luokan. Osastoilla missä mä oon ollut on mahdollisuus saada vapaakulut kun luottamusta on kertynyt tarpeeksi. Tarkoittaa siis että pääsee ulos ilman hoitajia. Se aloitetaan yleensa jostakin tietystä aikarajoituksesta esim. puolesta tunnista. Aika paljon se miten osastolla olo auttaa omaa pahaa oloa on kiinni siitä minkälaisia hoitajia siellä on ja miten itse asennoituu hoitoon. Kyllä osastolle saa kavereita tulla käymään jos itse on siinä kunnossa että hoitajien mielestä siitä ei ole haittaa. Ja ne kaverit jotka tulee käymään niin ei itse oo saanu olla kyseisellä osastolla hoidossa. Mulla on kans viiltely ollu ongelmana jo monta vuotta. Kyllä sitä aika tarkasti vahditaan, riippuu taas vähän osastosta.....

Käyttäjä kunsku kirjoittanut 02.04.2010 klo 18:00

Itellä saattaa olla kans sama edessä, pelottaa ajatuskin siitä et joutuu osastolle...

Mitä sinne ees pitää ottaa mukaan kun menee? Mistään ei löydy sellasta käytännön tietoa. En halua mennä sinne ja sitte todeta että jaa tänne olis pitäny ottaa mukaan sitä, tätä ja tuota. Äidille en ala sieltä soitella että voisitko hei tuoda mulle sitä, tätä ja tuota. Vai saako sielä ees olla puhelinta?

Vastailkaas nyt joku niin saa pieni pää rauhan pähkäilyltä. Kiitos ☺️

Käyttäjä <3Quartier<3 kirjoittanut 02.04.2010 klo 20:39

Vaatteita ja hygeniatarvikkeet ainakin. Itelläni on ollu aina mukana lukemista, mp3, päiväkirja. Kahdella osastolla niistä viidestä missä oon ollu on saanu olla puhelin päivällä aina tiettyyn kellon aikaan. Kaikilla osastoilla on ollu nuortenpuhelin johon muut on saanu soittaa.. Kun viimesimmällä osastolla olin vuoden niin mulla oli kertynyt sinne monta jätesäkillistä tavaraa.. seinät oli täynnä julisteita ja silleen. kyllä ne siellä osastolla sitten kertoo mitä siellä saa olla ja mitä ei. teräviä esineitä ei, eikä kamerapuhelinta niillä osastoilla missä on omaa puhelinta saanu pitää. kun nyt ottaa tosiaan vaatteita ja jotain tekemistä niin pärjää kyllä 🙂 tsemppiä teille molemmille!

Käyttäjä rsnn kirjoittanut 04.04.2010 klo 09:17

Itse olin noin 1,5 vuotta sitten akuutti osastolla kuukauden verran. Se oli ns avoin osasto eli sieltä pääsi liikkumaan ulos tai vaikka kotiin yöksi kunhan ilmoitti minne lähtee ja koska tulee takaisin. Siellä oli myös 2-3 hoitajan kanssa keskusteluja ja kerran viikossa hoitokokous, missä oli mukana lääkäri, hoitaja ja tarpeen tullen omat vanhemmat.

Itseäni pelotti hirveästi mennä osastolle silloin, mutta se kuukausi siellä auttoi jaksamaan paljon paremmin ja sain luottamusta itseäni kohtaan hiukan takaisin. Suosittelen menemään osastolle positiivisella mielellä. Ensimmäinen viikko voi siellä tuntua aivan hirveältä, mutta se on myös nopeasti ohi. 🙂
Osastolta päästyäni olin saanut paljon kavereita ja nykyisen parhaan ystäväni kanssa tutustuimme siellä. 🙂