Opiskelu ja saamattomuus
Hei.
Opiskelen tällä hetkellä restonomiksi toista vuotta. En usko alallani olevan kovinkaan hyvät työllisyysmahdollisuudet, varsinkin kun olen itse näin saamaton ihminen. Kamala stressi siitä, mistä löydän itselleni sopivan harjoittelupaikan, ja mistä tiedän mistä paikasta saan itselleni hyvää ammattitaitoa sekä ponnahduslaudan tulevaisuuteen.
Olen miettinyt opiskelevani myös ravitsemustieteitä, mutta toisaalta tuntuu typerältä jättää koulu kesken näin myöhään. Toisaalta opintotukikuukauset vain juoksevat, eikä sitä enää ole mahdollista kovin montaa ylimääräistä vuotta opiskella.
Samalla olen miettinyt lähteväni Ruotsiin opiskelemaan hieman epävarmaa alaa, mutta joka kuitenkin saattaisi olla suurin intohimoni. Silti pelottaa. Kielitaitoni ei ole kovin hyvä vaikka olen sitä yrittänyt jo puoli vuotta petrata. En myöskään osaa etsiä asioista tietoa, minulla ei ole hajuakaan miten siellä selviän tai mistä saan edes kämpän.
Kohta alkaisi jo yhteishaku. Olen näitä asioita miettinyt innoissani jo puoli vuotta mutta nyt kaikki lähestyy jo liian kovaa vauhtia. Olen pitkäaikaisedti masentunut ja aloittanut vasta terapian. Kuitenkin tuntuisi oikealta ratkaisulta lähteä vaikka pelottaa, sillä olen homehtunut jo kaksi vuotta samassa saastaisessa kämpässä alalla josta en ole varma. En todellakaan tiedä mitä teen. Apua.
Hei NatalieFiona!
Tykkäätkö restonomin alasta? Jos tykkäät, kannattaa kuitenkin harkita haluaisitko käydä sen loppuun ja sitten hakeutua toiselle alalle. En ole varma, mutta jos keskeytät niin pysyykö tiedoissa jo käymäsi opinnot? Jos pysyy, niin sittenhän voit myös harkita käyväsi koulun myöhemmin loppuun jos vielä innostusta löytyy.🙂 Opo varmaan tietäisi näistä asioista?
Hyvän harkkapaikan löytäminen on kieltämättä hankalaa. Opettajilta voisi kysellä, onko heillä jotain paikkoja tiedossa josta oppilaat ovat antaneet hyvää palautetta, tai vaikka tutkia netistä millaisia arvosteluja eri puljut ovat saaneet (näihin toki ei voi 100% luottaa)
Mikä olisi tämä epvarma ala? Ymmärrän kyllä sen, että työllisyystilanne pelottaa (itse haaveilin maskeeraajan alasta, mutta kuulemani mukaan harva heistä saa töitä jossei ole myös parturi-kampaaja ja suhteita, pitäisi myös osata markkinoida itseään jossa olen erittäin huono joten päätin unohtaa tämän haaveen). Kannattaa tutkia ja miettiä alan hyviä ja huonoja puolia, jos kyseinen ala tosiaan on intohimosi niin yrittänyttä ei laiteta, aina löytyy muita vaihtoehtoja jos jostain syystä ei onnistukkaan.
Pystyisikö kyseistä alaa opiskelemaan Suomessa? Yksi vaihtoehto olisi myös pyrkiä vaihtoon Ruotsiin.🙂 Jos haluaisit opiskella koko koulun Ruotsissa, niin kielitaito kehittyy varmasti siellä ollessa. Tätäkin voisi opon tai jonkinlaisen opintotoimiston kautta kysellä, olisiko heillä vinkkejä koulun ja asumisen ym suhteen. Kannattaa myös tutkia onko joillain kouluilla mahdollisuuksia majoitukseen (esim asuntola, solu tyylisiä ratkaisuja). Joillain sivustoilla on myös jonkinlaisia opiskelupaketteja ulkomaille esim EF, mutta nämä yleensä tietääkseni aika kalliita. Kannattaa kuitenkin tutkia kaikki vaihtoehdot läpi!
Ravitsemustieteet kuulostaa myös hyvältä ratkaisulta, hienoa että olet kuitenkin löytänyt sinua kiinnostavia aloja masennuksesta huolimatta! Tutkiskele rauhassa voimavarojasi ja tunnustele vaihtoehtoja mikä tuntuu sinusta parhaalta. Haussa voit hakea jokatapauksessa, eihän paikkaa ole pakko ottaa vastaan vaikka sen saisi? Ja nykyisin kun tuntuu olevan niin vaikeaa päästä kouluun, niin tulisi hyvää harjoitusta pääsykokeista jos niihin pääsisit.
Vaihtelu virkistää, terveisin juuri uuteen kaupunkiin muuttanut ilman minkäänlaista suunnitelmaa😀
Tsemppiä valintoihin!🙂👍