Oonko ainoo, jonka unelmat lytätään?
No siis:
Oon kohta 16-vuotias tyttö ja kävin pari päivää sitten terkkarilla. Piti samalla palauttaa joku mielialakyselylomake ja sit se anto mulle ajan lääkärille ku oli muka huolissaan musta…vaikka keskustelujen piti olla luottamuksellisia. Ja uhkas viel laittaa lastensuojeluilmotuksen…Mun mielestä aika turhaan. 😞
Näytän ihan normaalilta, mut oon oikeesti joku piiloemo ja itken ja istun pimeessä kuunnellen jotai surullista musaa… Sit viiltelen kans aika usein.
Sit mä en tykkää mun tyylistä. Se ei tunnu omalta ollenkaa. Oon yrittäny sanoo et haluisin ittelleni spiderbitesit alahuuleen, mut en saa, koska se ei muka sovi mulle ja en saa tehä ittelleni sit mitään ja magneettikorujakaan en saa käyttää. Venytyskorusta hirveet raget ja muutenkin mun äitini kieltää mua tekemästä mitään ulkonäölleni ja sanoo et oon tosi nätti… mut mä en tunne samoin. Vaikka mun tummanruskeet hiukset yltää lantiosta alaspäin ja mulla on suklaanruskeat silmät, mä en pidä itsestäni. Attelin ostaa vaikka valkoset piilolinssit. Oon mielestäni läskikin (160/42). Joku v…n pelle, joka ei saa pitää paitaa jossa ois ees pieni pääkallo.
Vaikka ei mulla muuten mikään pielessä ookkaan. Paitsi etten saa nukuttua ja heräilen yöllä ja itken itteni uneen. 😭 Ruokahalua mulla ei oo ja syön sillo jos mut pakotetaan. Mä haluisin olla laihempi, mut mun tasapaino ei kestä sitä…nytki jos nousen ylös nii mua alkaa huimaan. ☹️
Siis musiikki on mun elämä. Mua tuskin olis enää ilman sitä. Kaverit on huolissaan musta ja syyttää kaikesta mun mutsia, joka päättää kaiken mun puolesta enkä saa mennä ees kavereilleni yöks ja en saa olla kavereiden kanssa koulun jälkeen, koska se on automaattisesti sitä, että nussin jätkiä koko päivän ja yön. Mä en tajua.
Eli jaksan opiskella? Pakkohan se on kun äiti käskee.