Mulla on just sama ongelma. 😭 Siis en tule ihmisten kans toimeen mitenkään. Kaikki mitä suustaan aikoo päästää pitää ajatella niin tarkasti, että ei kerkiä sanomaan sitä mitä ajattelee, ennenkö joku muu on jo sen sanonut, tai se oikea hetki on mennyt jo ohitse.

Itse asiassa mulle on hyvin vaikeaa kirjottaa ees tänne, kun tuntuu etten osaa edes kirjoittaa tarpeeksi hyvin ajatuksiani julki. Ja kun ehdotettiin, että etsisi jostain mailikaverin itselleen ja aloittaisi sillä, niin ei ei ei. Eihän sitä voi aivan vieraalle edes kirjoittaa. En ainakaan minä. Minusta jotenkin tuntuu, että se toinen ihminen näkee kuitenkin miten huono minä olen. ☹️ Tai jotain muuta. Täytyyhän minussa olla jotain pahasti vialla, ettei kukaan halua lähestyä minua. Tai ehkä olen vain niin ruma. 😑❓

terve vanille, osaat sie ihan hyvin kirjottaa. Mie osaan tänne kirjottaa, muilla palstoilla vaan tappelen, ja yleensä sitten saankin porttikiellon. Se johtuu varmaan siitä, että en niitä ihmisiä vielä tunne, eikä ne mua. Mie aattelen, että nuo ne vasta hulluja ovat, ne aattelee, että mie tuun vaan räyhään. tarvisi olla aikaa tutustua ihmisiin. Sähköpostia en voi kirjottaa, kun se taas on liian läheistä juttelua. Mie koko ajan mietin, että mithtän tuo musta oiken haluaa. En ymmärrä, että joku voin mun kaa vaan haluta kirjotella.

Mie muka tutustuin koulussa yhteen poikaan. Se yritti lopuksi mut tappaa. menimme välitunnilla kauppaan, siellä oli suklaamunia tarjouksessa, joulusta oli jäänyt. Se poika halusi vaan ne lelut, ja mie lupasin kaikki suklaat syyvä. En voi syödä suklaata paljon, nyt sitten piti tulla kotiin, yrjöt vaan lentelee, päässä huimaa. Voisikohan aatella, että tää onkin rakkautta.
mun suurin ongelma on eelleen, että en pysty nukkumaan.

Ujom86 ja Angelah halaus

maanvaiva kiitos, ja halit takas. Vanilla, joo se on vaikeeta olla ku mullekki aina vaa sanotaan et mee tutustuu ihmisii ja sillee. ketää ei tajua et en oo sellane ihminen. mä en tutustu kehenkää tosta vaa tai puhu tuntemattomille. Ja tuskin ketää ees haluis et puhuisin kellekkää.. parasta kai ois tehä yks asia nii sit ei tarvis kenenkää katella tai kuunnella mua ikuna enää... mut Vanilla, tiesiks et tota voi reenaa? olet ihmisten kanssa ja sillee.. mut ku oot ujo kuten mäki, nii on vähä vaikeeta.. =/

Johtuneeko siitä että tutustuu "vääränlaisiin" ihmisiin? Itelläni on sellanen juttu että kun kysessä on ihan vieraat ihmiset niin jos ei mun moottoriturpa käy heti hermostumistaan suoltamaan tekstiä,niin tapahtuu just se mitä eniten pelkään,alkaa ahistamaan ja sitten tuntuu että kaikki muut ympärillä vaivaantuu siitä kun yks ei puhu mitään vaikka minäkin viihdyn ihan mainiosti hiljaa varsinkaan jossei ole mitään tähdellistä sanottavaa.
Mut se vaan kummasti alkaa ihmisiä vaivaamaan jos en ole puheliaalla tuulella.mut sitten on noitakin hetkiä,kun alkaa liikaa miettimään mitä pitäs sanoa ja mihin väliin kun sit se menee sellaseks jännittämiseksi ettei mitään tolkkua ja varsinkin sitten kun tulee sellanen olo että jää itse keskustelusta ihan täysin pihalle kun menee kaikki ohi.Se on varmaan sitä kun liikaa alkaa miettimään.

Uskon kyllä vahvasti siihen että kun löytyy oikeanlainen seura,niin puhe ja juttelu luonnistuu ihan ilman muuta miettimistä.tai hiljaa oleminen ilman että kumpaakaan vaivaa.
Yleensä kyllä puhua pälpätän ja varsinkin kun on sellasten ihmisten kanssa joiden eessä olen pystynyt itkemään,on huoleton olla. Itse pidän suuressa arvossa teitä kun työ pystytte edes kirjoittamaan noin hyvin miltä tuntuu.Se on jo harvinaista se. 😳

Tässäpä sitä rustailen ja kohta jo nolottaa että mitä tekstiä sitä kirjoitankaan?Parempi lähettää nyt pois.
Halaukset teille 🙂

rajatapa kirjoitti 13.09.2005 klo 20:48:

Johtuneeko siitä että tutustuu "vääränlaisiin" ihmisiin? Itelläni on sellanen juttu että kun kysessä on ihan vieraat ihmiset niin jos ei mun moottoriturpa käy heti hermostumistaan suoltamaan tekstiä,niin tapahtuu just se mitä eniten pelkään,alkaa ahistamaan ja sitten tuntuu että kaikki muut ympärillä vaivaantuu siitä kun yks ei puhu mitään vaikka minäkin viihdyn ihan mainiosti hiljaa varsinkaan jossei ole mitään tähdellistä sanottavaa.
Mut se vaan kummasti alkaa ihmisiä vaivaamaan jos en ole puheliaalla tuulella.mut sitten on noitakin hetkiä,kun alkaa liikaa miettimään mitä pitäs sanoa ja mihin väliin kun sit se menee sellaseks jännittämiseksi ettei mitään tolkkua ja varsinkin sitten kun tulee sellanen olo että jää itse keskustelusta ihan täysin pihalle kun menee kaikki ohi.Se on varmaan sitä kun liikaa alkaa miettimään.

Uskon kyllä vahvasti siihen että kun löytyy oikeanlainen seura,niin puhe ja juttelu luonnistuu ihan ilman muuta miettimistä.tai hiljaa oleminen ilman että kumpaakaan vaivaa.
Yleensä kyllä puhua pälpätän ja varsinkin kun on sellasten ihmisten kanssa joiden eessä olen pystynyt itkemään,on huoleton olla. Itse pidän suuressa arvossa teitä kun työ pystytte edes kirjoittamaan noin hyvin miltä tuntuu.Se on jo harvinaista se. 😳

Tässäpä sitä rustailen ja kohta jo nolottaa että mitä tekstiä sitä kirjoitankaan?Parempi lähettää nyt pois.
Halaukset teille 🙂

mulla on melkee sama juttu. joittenki kans tulee juttuu ja joittenki kans vaa ei oo mitää puhuttavaa.. sit tulee kiusallisia hiljaisuuksia =/ mut mun onkelma on taas se et jos on paljo tuntemattomia ihmisii, nii ujostuttaa.. eihän tossa oo mitää pahaa kirjotuksissa.. elä suotta nolostele =))

Kirjoitan vielä tähänkin kun kone on vapaa. Kirjoitan sinulle Ujom86 ja tämä menee väärään otsikkoon mutta en enää löydä sitä missä puhut äidistäsi. Mun äiti lähti mun elämästä kaksi vuotta sitten, autokolarin jälkeen enkä ole siitä mitään sen jälkeen kuullut. Sanoi vaan että olen kuin isäni eli puliukko. Olin juonut eka kerran elämässäni, äitini haukkui minut puliukoksi. En tiedä mitä teen jos äiti joku päivä haluaa minut tavata. En varmaan halua sitä nähdä mulla on isä onneksi. Ei sekään nyt kovin hääppöinen aina olen mutta parempi kuitenkin mitä äiti oli.
Enkä vihaa äitiäni sitä ei vaan enää ole.

tunari, mikä ton jutun ydin oli? sori mut oon nii hemmetin tyhmä etten tiiä. ja tiiän ettei tapahtunutta saa tekemättömäks, mut sitä ei äiti ymmärrä et reagoin TOSI voimakkaasti ku se lähtee.. viimmeks ku oli nii rupesin taas itkee ☹️ ja sillo ku nähtii ekan kerran nii sillo vasta itkinki. joutu kultu soittaa ja lohruttaa.. pakko oli puhuu jollekki. ketää ei ees voi käsittää minkälainen tunne voi olla, mut siks ketää ei voi auttaakaan.. ☹️

Mie kyllä käsitin ton tunarin jutun. Sun pitää lukea sen juttu, ekä känni otsikosta, sitten voit ymmärtää hyvemmin.

Musta on melkein hyvempi, kun äiti lähteekin kokonaan, kuin, että aina uudelleen palaisi takaisin. Niin kuin esmes mulle kävi, sijaiskoti-oma koti-sijaiskoti-omakoti loputtomiin. tai onhan se nyt jo loppunut.
Niin mikä on sun pääpointti, kun haluat nyt aikuisena nähdä äitisi? Eikö sulla ole siellä asunnossa tukihenkilö kelle voisit äidistäsi puhua. Etkö asu tukiasunnossa, niin miksi et käytä sitä tukea hyväksi?

Olen samaa mieltä mitä maanvaiva kirjoittaa. Oli helpotus, kun pääsin äidistäni eroon. Mitä teen äidillä joka vaan haukkuu ja päivästä toiseen kertoo, että olen vahinko.
Mulla on sitten sellainen isä, jonka nimen tiedän ja on aika rikas. On ostanut mulle oman osakkeen, hienot huonekalut, yleensä kaikki on todella hienoa. En vaan koskaan näe isääni.

maanvaiva kirjoitti 15.09.2005 klo 17:19:

Niin mikä on sun pääpointti, kun haluat nyt aikuisena nähdä äitisi? Eikö sulla ole siellä asunnossa tukihenkilö kelle voisit äidistäsi puhua. Etkö asu tukiasunnossa, niin miksi et käytä sitä tukea hyväksi?

kelle toi on tarkotettu?! koska en sano mitään ku en oikee tsennannu kelle noi kyssärit on, kai nm tunarille.

sulle

maanvaiva, kyllä mä haluun olla siihe yhteydessä mut meillä ei oo mitää puhuttavaa.. ja en mä ny oikee tiiä miten siitä pitäis puhuu, ku aina rupeen itke ku äiskä on lähteny. ☹️ ja en tiiä mitä sit pitäis puhuu tai sillee... tyhmä ku oon..

Kun Ujom86 asut tukiasunnossa, niin voisitko siitä kertoa hieman enemmän koska minäkin olen sellaiseen menossa. Käytkö koulua vai mitä teet päivät. Entäs mistä saat rahaa? Teetkö itse ruuat? Kerro yleensä millaista siellä on asua.

joskus tuntuu et mulla on pää täynnä ajatuksii, ja et niit ei saa pois...kavereita mul ei oo yhtään...ihmissuhteet kärsii, mut mul on mun perhe🙂

tunari kirjoitti 18.09.2005 klo 18:10:

Kun Ujom86 asut tukiasunnossa, niin voisitko siitä kertoa hieman enemmän koska minäkin olen sellaiseen menossa. Käytkö koulua vai mitä teet päivät. Entäs mistä saat rahaa? Teetkö itse ruuat? Kerro yleensä millaista siellä on asua.

tunari asian ydin on sana ASUNTO!! ei asuntola!!! eli joo ostan ite kaikki mitä no pitää.. opiskelen tällä hetkellä. ens vuonna vika vuos =)) raha-asiat jääköön salaisuudeks, niitä kun en viitti kaikille kertoa.. 😉 mut sanotaan ny näi et KELAsta tai siis seee en muista nyt sitä sanaa mut enivei. no ihan kivaa.. toisaalta ottaa daijuu prkleesti ku kohdellaan ku pikku lasta. =/ mut sit seki vähä tympii ku painostetaa, ja puututaan aina joka prkleen asiaan!!! muute iha jees. mut onneks tätä siis *** ei kestä ku 459 pvää =) eli 2007 kesää asti, ku sillo sit toivon mukaan muutan yhen neidin kanssa en tiiä viel paikkakuntaa.. riittikö toi?