Olenko likainen?

Olenko likainen?

Käyttäjä RaskasElämä aloittanut aikaan 13.06.2012 klo 13:17 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä RaskasElämä kirjoittanut 13.06.2012 klo 13:17

En kerta kaikkiaan jaksa enään mitään. Ahdistaa ja sattuu kaikki. Kaikki tuntuu niin raskaalta ja vaikealta. Masentaa… Nyt on tunne sellainen et en jaksaisi enään mitään. Voisin töiden jälkeen käpertyä peiton alle ja toivoa ettei ikinä tarvisi herätä.

Kukaan ei tarvitse minua. Eihän minua ikinä ole tarvitukkaan muuhun paitsi mielihyvän hakuun.
Tunnen itseni kamalan likaiseksi. Ehkä siskoni sekä vanhempani ovat samaa mieltä likaisuudestani, sillä ketään heistä ei kiinnitä minuun huomiota. Kukaan heistä ei osoita minkään laisia hellyyden osoituksia. Kukaan heistä ei halaa minua. Hyvä että he sentään saattavat hymyillä joskus. Silloin tosin olen varmasti tehnyt jotain hassusti/tyhmästi. Voisin aloittaa taas pitkän tauon jälkeen viiltämään itseäni. Ehkä se saisi kipuni pois. Kukaan perheestäni eikä muualtakaan varmaankaan huomaisi mitään.

Miksi elämän pitää olla näin vaikeaa ja kivuliasta??😞😭😴

Käyttäjä RaskasElämä kirjoittanut 18.06.2012 klo 13:02

Täällä sitä vielä ollaan. Ei tepsinyt tuo peiton alle käpertyminen lainkaan ☹️.No nyt se viiltely alkoi. Kävin viimeksi aamulla töissä viiltämäs ranteeseeni. Verta ei kuitenkaan tullut. Aamulla masensi aivan järkyttävästi. Ensimmäisen sanan sanoin tänään töissä.

En kertakaikkiaan jaksa. Täytyis ehkä päästä puhumaan jollekkin. Sain eilen aikaiseksi käydä netis etsimäs noita psykoterapia paikkoja. Melkeinpä jopa innostuin, mut sit katsoin hintoja. Aivan kamalan kalliita ☹️

En edes viitsi kertoa asiasta perheelleni mitään. Mitä hyötyä siitä olisi, sillä eivät he mitään välitä asiasta kuitenkaan. Miksi siis edes vaivautua yrittämään?

Itsemurha pyörii päässä. Tuntuu aivan ihanalta ajatukselta. Jos kuolisin en ainakaan tuntisi minkään laista kipua. Silloin ei sattuisi ajatus siitä et kukaan ei välitä...

Käyttäjä Erika* (Vapaaehtoinen) (MIELI Tukitalo Mielenterveys ry) kirjoittanut 19.06.2012 klo 13:12

Hei
Et ole likainen
Nyt taitaa olla aika ottaa yhteyttä lääkäriin. Tai sitten mielenterveysseuran kriisikeskukseen, jos paikkakunnallasi sellainen on. Kriisikeskuksessa asiointi on maksutonta ja siellä voi asioida jopa nimettömänä, jos haluaa.
Terveyskeskuslääkäri voisi myös olla taho, johon ottaa yhteyttä, ellei kriisikeskusta ole.
Yritä välttää viiltelyä. Se ei auta, niinkuin tiedät, vaan sitten harmittaa arvet.

Hae apua itsellesi. Sinulla on oma paikkasi, vaikka sinusta tuntuukin, ettei ketään kiinnosta.
Ole itse kiinnostunut itsestäsi ja etsi ihmisiä, jotka auttavat sinua eteenpäin. Älä luovuta 🙂🌻

Käyttäjä kakkuu kirjoittanut 12.08.2012 klo 23:46

Rakas pieni älä viillä!! Et uskokaan kuinka paljon tuut sitä katumaan! Kerran kun oot sen kunnolla alottanu, on siitä irti pääseminen tosi vaikeeta! Voikun voisin jotenkin takoo sun päähän ettei siitä oo mitään hyötyä! Oo pliis fiksumpi kun mä ja hae apua nyt, vaikka koulun terkkarilta tai kriisikeskuksesta, ihan mistä vaan! Sit ku sun masennus menee liika pitkälle et anna ittelles anteeks sitä ettet hakenu apua ajoissa!