No tässä on mun tarina

No tässä on mun tarina

Käyttäjä annikaa aloittanut aikaan 01.10.2008 klo 17:18 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä annikaa kirjoittanut 01.10.2008 klo 17:18

Elikä ajattelin myös kokeilla kirjoittaa tänne,en kylläkään tiedä minkä takia.
Oon 16-vuotias tyttö ja mulla on ollut lähes aina syömiseni kanssa jotain ongelmia. Ala-asteella en oikein koskaan syönyt mitään ja aina yritin laihduttaa vaikka olinkin normaalipainoinen.
Ylä-asteelle mentyä myös oksensin ja yhdeksännellä luokalla huomasin minulle kehittyneen ahmimishäiriön. Kävinkin sitten koulun terveydenhoitajalla ja aloin käymään siellä säännöllisesti. Se alussa autto mutta myöhemmin tuntui kuitenkin ettei siitä enää ollut mitään apua, ja valehtelinkin että kaikki on hyvin ja lopetin käynnit. 😑❓

Nykyään oon lukiossa enkä vieläkään ole päässyt tästä ja luulen etten yksin pääsekään. En toki liho enää niin paljon kun ennen mutta paino heittelee ja elämäni on yhtä painon tarkkailua ja yritän kaikkeni etten lihoisi enempää,mutta on paljon kausia että mikään ei vain jaksa kiinnostaa ja luovutan kokonaan. Yhdessä vaiheessa kävin varmaan 10 kertaa päivässä vaa’alla,mutta nyt olen saanut rajoitettua sitä kertaan tai muutamaan.
Teinkin netissä masennustestin,mutta en tiennyt miten pistemäärää pitäisi tulkita. Ehkä olen lievästi masentunut?

Pelkään myös tulevaisuutta,koska tunnen etten jaksa kohdata vaikeita kausia ja useasti oon ajatellut itsemurhaa. Olisinkin varmaan tehnyt sen,mutta jo ajatteleminen alkaa itkettää,koska tuntuu niin syylliseltä kun ajattelen ihmisiä joita tänne jää.
Mulla on muutama hyvä ystävä ja äidin kans kuitenkin kaikki hyvin. Iskää en nää koskaan ja se vetää huumeita ja ryyppää.☹️
Voi kuulostaa typerältä,mutta mulla on jonkinlainen pakkomielle yhteen bändiin. En voi usein keskittyä muuhun ja olenkin yrittänyt rajoittaa vähän. Tuntuu että oon tulossa hulluksi sen kanssa,mutta ei siitä sen enempää.

Mulla on myös kauheen huono itsetunto toisin kun ennen! Menin aina juttelemaan tuntemattomillekin ja tykkäsin olla porukassa. Nykyään oon ihan erilainen ja itkettää vaan ja tunnen olevani kauheen ylipainoinen vaikka en ainakaan toistaiseksi ole pahasti.
Haluisin vaan puhua jollekin,joka ymmärtäis oikeesti mut en tiedä kenelle? 😑❓
Tuntuu ettei kukaan oikeesti ymmärrä miltä tuntuu,tai ne ajattelee että ylireagoin eikä mulla mitään ongelmia ole.
Semmonen tiivistelmä tästä tapauksesta.

😟

Käyttäjä valehtelija kirjoittanut 02.10.2008 klo 14:41

sinullahan on ongelmia.
Ensin tuohon syömishäiriöön.. Oletko jutellut äitisi kanssa asiata? Mitä hän on sanonut? Oletteko yrittäneet yhdessä hakea apua esim. lääkäriltä? Yleensä terveydenhoitajat eivät paljoa kiinnitä tollasiin huomiota vaikka pitäisi. Tai ainakin niin mulla on kokemus asiasta.
Itsetunto on sellainen asia mikä pitää kasata uudelleen ja siinä menee kauan. Minulla meni itse luottamus noin kolmisen vuotta takaperin ja en ole vieläkään saanut sitä täysin takaisin!
Masennustestit eivät anna ikinä luotettavia tuloksia, parhaimman tuloksen saan kun menet suoraan lääkärille..
En tiedä auttoiko nuo yhtään, mutta yritin ainakin..
Voimia sinulle.. 🙂🌻
täällä sinua on tukemassa monta ihmistä!

Käyttäjä -olento- kirjoittanut 11.10.2008 klo 23:20

valehtelija kirjoitti 2.10.2008 14:41

Masennustestit eivät anna ikinä luotettavia tuloksia, parhaimman tuloksen saan kun menet suoraan lääkärille..

Voimia sinulle.. 🙂🌻
täällä sinua on tukemassa monta ihmistä!

Masennustestit ovat tosiaan vain suuntaa antavia. Kun psykologi sai terveydenhoitajaltani seulan tulokset ja olin paikalla, hän sanoi, ettei niillä ole hänen mielestään juurikaan mitään virkaa. Sitten lähdettiin parilla kerralla kartoittamaan tilannetta erilaisten tehtävien avulla. Aika nopeasti vain muutamien käyntien jälkeen yhdessä päätettiin, että mun on parempi käydä lääkärillä hakemassa lääkkeitä. Samalla lähti lähete nuorisoneuvolaan.

Mut ihan oikeesti täällä on paljon muita, joilla on samanlaisia ongelmia kuin sinulla. Et ole yksin! Tuetaan kaikki toisiamme ja niitä heikoimpia lenkkejä kaikista eniten. 🙂

Käyttäjä Blohy kirjoittanut 12.10.2008 klo 23:28

annikaa, minäkin pitäisin ihan hyvänä ajatuksena lääkärissä käyntiä. Lääkärin velvollisuus on auttaa ja mitä todennäköisimmin lääkärin on ymmärtäväinen. Onko sinulla ketään sellaista läheistä ihmistä, jolle voisit puhua ja joka varmasti olisi sinulle henkisenä tukena näissä asioissa? Entä äiti tai terveydenhoitaja? Terveydenhoitajat ovat koulussa teitä - ja meitä - kaikkia opiskelijoita varten. Halutessasi voit hoitaa lääkärikäyntisi itsenäisesti, niin kuin minä aikanani tein. On helpottavaa tietää, että lääkärillä on näissä asioissa vaitiolovelvollisuus.

Niistä masennustesteistä, minä sain aikanani - yllätys yllätys - saman tuloksen kuin oli lääkärin diagnoosi. Molemmat antoivat keskivaikean masennuksen diagnoosin.

Kirjoittele annikaa 🙂🌻, miltä nyt tuntuu?