Ihme poikakaveri sulla sitten olikin. Kannattaako tuota nyt edes vihata?
Ota tyyny ja kuvittele, että se on sun poikakaverisi. Huuda sille ja välillä voit vaikka potkaista. Ja sitten alat etsiin uutta kaveria.

☹️mäki haluisin päästä vihasta yli, mut se tuntuu aivan mahdottomalta.Mun mun vihan kohteena onkin oma äiti ! kukaan ei tunnu ymmärtävän mua...😠

Voi mari, mie sinua ymmärrän. Mie vihaan äitiäni vaikka se on kuollut. Se vasta kauheaa on, kun joskus tekisi mieli hautakivi potkia nurin.

ihme kaveri on kyllä, eli toisin sanoen sitte olit joku syötti tjn. mut voin uskoo et ettei oo kivaa =/ mut mä en ny osaa sanoo tohon mitää lohduttavaa ku typerä jätkä on tai oli. toiv. löydät sit jonku toisen. 😉 mutta kuten Aavaton sano nii mitäs sitä ny vihaamaa, ei ne asiat siitä mihinkää se paremmaks muutu. offtopikkii menee mut täällä tuntuu et mulla on enemmän kavereita ku tosi elämässä. ja sellasii jotka yrittää auttaa ja joista on vähä ees apua =) eli näinki hirveen näkönen ihminen tulee toimeen jossakin vaikka ujouski vaivaa.. ja mari mä myös vihaan äitiäni oon vihannu sitä jo aika kauan. koska en tajuu miks ihminen tekee kakaroita ja sit heittää homman läskiks. toisaalta haluisin nähä sen iha kasvotusten, mut en tiiä mitä pitäis sanoo tai muuta. ja mitä ihmeitä nää "tukihenkilöt" on ja mitä niille pitää/voi sanoo ja onko niistä mihinkää vai jatketaanko samaa malliin ku tähän asti?

🙄 nii no kai no tukihenkilöt on ihan ok juttu...mut must tuntuu, ettei ne ainakaa ymmärrä mua ollenkaa.Kyselee vaan koko ajan asioita ja toistaa samoja sanoja mitä mä oon niille sanonu.Ett ei ne mun olooni oo kauheesti helpottanu...ainakaan vielä, mut toisaalta se tukihenkilö on vastannu melle vaan kahdesti, vaikka oon sielle aikas monesti kirjotellu.Ett ne voi olla ainaki vähä aktiivisempii...

Heipsan kaikille.

Mari, vihaat omaa äitiäsi?Vaiko katkera olet?
Mistä vihasi juontaa juurensa, oletkos sitä pohtinut.
Minä pohdin moista pitkään ja totesin kyllä vihaan äitiäni jaolen myös prk.. katkera.

Itse huomannut etten koskaan osa koneelle yht aikaa ns. tukihenkilöidenkanssa, mutta kai joskus onnistaa

Mutta vihata ei kannata kovin syvästi , vaan muuttaa se punahehkuiseksi palloksi jota ajattelee ettei se enää vaikuta sun elämääsi, uuta vinkkiä en voi antaa.

Mitä eroa on vihalla ja katkerana olemisena. Olen monesti yrittänyt kertoa äitivihastani ja minulle sanotaan, että olen katkera ihminen. Olen sitä vaikka olen nuori. Miten mulle semmoinen diagnoosi on voitu antaa?

Milloin sun vihasi muuttui katkeruudeksi? Olen vihannut äitiäni nyt kaksi vuotta. Minulla on hetkiä, että pystyn häntä rakastamaan. Pääsääntöisesti vihaan. Miksi ei sun mielestä kannata vihata syvästi? Jos mun mielestä on aihetta vihata syvästi, miten joku toinen voi minulle sanoa, että ei niin kannata tehdä.

Tuleeko käsittelemättömästä vihasta sitten se katkeruus? Tuleeko silloin katkera, jos ei uskalla tarpeeksi vihata? Onko parempi vihata punahehkuista palloa kuin omaa äitiä?

Niin ethän minulle vastannut mutta mua nyt vaan ottaa päähän kaikki äitijutut, tänään.

Kyllä olen miettinyt, mistä viha juontaa juurensa.Olen miettynyt niin paljon, että pää alkaa jo haljeta.Joitakin ihmisiä sitä ei vain voi sietää ja vihan syynä on myös aivan konkreetisia tekojakin !!!😠 Eikä kukaan muu vo sitä älytä ! kyllä mullekin on kaikki hekenut, että ei sitä nyt koko elämäänsä voi vihassa elää. MIksei muka ?? En mä halua elää sovussa sellasen ihmisen kanssa, joka on aiheuttanu mulle niin paljo pahaa !!!Mutta pystyn paremmin elämään, kun en ole ollut enää äitiini yhteydessä...

Mutta tosi positiivita kuulla, etten mä ole ainoa äitivihaaja tässä maassa ! Mutta kaikkein helvetillisintä on se , ku yritän elää iskän kanssa sovussa ja kuinka se nyt pääsee esittämää oiken "kunnon isää" pahan äidin rinnalla !!!😠

Mari, oisit ees onnellinen et sulla on vanhemmat siis isäkin. mun äiti kirjotti kirjeen ja sano et mitä niitä vanhoi asioita muistelee, ku ei niitä ikuisuuksia voi muistella. ja tottahan se on. mäki tiiän yhen mua vanhemman neidin, joka anto äidille anteeks sen teot. mut kyl mäki voin antaa sille mahollisuuden mut jos sen sorsii nii sit sen pitää elää ilman poikaa.. ja tää on vissi. mä en rupee pelleillee aikuisen ihmisen kanssa. ite ei osannu hoitaa mua vaa jätti HEITTEILLE!! toiv. aavaton on parempi äiti ja moni muutkin ja joilla on lapsia muutenki. mut sit toisaalta tuli vähä kurja olo ku en haluu pahottaa sen mieltä. olin ehkä liian ankara.

olakaa onnelisia kun teille on vaan 1 äiti. mulla niitä on 2 vaikka toinen onki kuollut. molempia välillä vihaan tosi paljon, siiten taas rakastan tois paljon. mutta, kun on päiviä, että rakastan kuollutta äitiäni, sitten vihaan elävää äitiä. silloin voisin vaan istua hautausmaalla mutta, kun en saa niin sitten huudan ja räyhään toiselle äidille. sitten taas osat vaihtuu.
niin, että olkaa nyt vaan onnellisia kun selviätte yhellä äidille.

=/ no ei toi ny oo mitää viksua tai siis miks vihaat sun äitejä? mitä ne on tehny? mä taidan vihata kaikki ja kaikki mua. mut joo, elämä ei oo kovin mukavaa... etenkää yksin. ku mullekki yks naikkonen sano et muka ajan kaikki läheiset ihmiset pois, mut en mä tiiä sit mitä pitäis tehä.. mä tiiän ettei mulla oo mitää oikeutta täällä olla se ihminen joka saa kaiken sympatian, tai no tuskin sitä näi rumalle pojalle ees annetaan.. se on hirveintä ku kouluski aina ykski likka aina jauhaa sen vehtailusta ja muista, ja sit mua morkataan ku en oo saanu mitään paitsi 2 suukkoo.. ihminen ei voi sille mitään jos ei saa kavereita, etenkää helposti. koululääkäriki on nii **** ärsyttävä. taidan olla sit joku syrjäytyny luuseri kuka ei saa kavereita tai t-ystävää tai mitään muutakaan vaikka kuinka yrittäis. toiv. tähä joku viel sanoo jotain.. ees säälistä, tai ai nii enhän mä sitä kaipaa/tarvii..

noni nytpä tuli seki tehtyä, näin äidin 12 vuoden takaa.. vähä puheenaiheet oli lopussa. mut mitä mieltä ootte siitä sori jos menee ohi aiheen, mut vihaamisessa pysytään. et jos oma äiti sanoo "no toiv. tästä oli jotain hyötyä. yritä pärjäillä"? voiko kylmemmin sanoo äiti omalle pojalle tai tyttärelle? =/ no mä en oo mikään sanomaan mitä sen pitäis tehä tai mitään, mut eipä oo välittäny musta 12 vuotee.. =(

viha on niin lähellä rakkautta!

ujom 86, sovitteko te äitisi kanssa, ette näette vielä uudelleen? aika oudolta tuntuu, että noin vaan sanoi, pyysitkö rahaa?

mie en muuten pysty tällaista palstaa seuraan missä tekstejä tulee yhden kerran viikossa ja sitten hirvee määrä. mie olen ensi viikon lomalla kahistaan serkun kaa, käyvään laivalla ja vähän muuallaki.

maanvaiva kirjoitti 06.08.2005 klo 11:01:

ujom 86, sovitteko te äitisi kanssa, ette näette vielä uudelleen? aika oudolta tuntuu, että noin vaan sanoi, pyysitkö rahaa?

no ei sovittu mitään, aijon soittaa sille tänää. Ja sanon et jos haluis vielä nähä joku päivä, nii annan sille kirjeen ja ne 50e jotka rouva anto ja kysyn sitte et haluuks olla tekemisissä tälläsen äpärä pojan kanssa. Miks kaikki aina kysyy et pyysinks äiskältä fyrkkaa? =/ mä kyllä kirjotin tekstarii, ettei oo pakko antaa jos on tiukkaa tai muute ei oo mistä antaa.. mut äiti oli nii hyväsyrämminen et vähistä rahoista anto. 🙂 tässä kyl taas tulee itku. ☹️ sille ei voi mitään.. ketää ei lohruta kuitenkaa..