Miiwa kirjoitti 3.10.2013 20:19
Oon melkein 1½ vuotta viillellyt ja arpia/jälkiäkin löytyy sen mukaan nilkoista, ranteista ja polvista. Nyt kumminkin oon yrittäny vähentää tai lopettaa sitä, mut se ei vain onnistu. Sorrun aina uudestaan ja uudestaan. Yritin keksiä jotain motivaatiotakin mutten keksinyt mitään. Toki ois taas kiva kulkea ilman pitkähijasta tai pitkiä housuja, mut saan unohtaa ne ainaki vähäks aikaa.. Oon jo ainaki 5 terää yrittäny hävittää etten vois viillellä, mut sitten tulee hetkiä ku hankin niitä lisää.. Kukaan mun perheestä ei tiedä asiasta eikä myöskään suurin osa kavereistakaan tiedä. Enkä halua kertoa heille.. Onko teillä mitään vinkkejä tai neuvoja lopettamiseen/vähentämiseen? /:
Miiwa, miksi viiltelet itseäsi? Keskeyttääkö se pahan olon? Onko se rangaistus? Vai haluatko vain tuntea jotakin? Voisi auttaa, jos lähtisit ratkaisemaan ongelmaa viiltelyn taustalla.
Itse olen myös viillellyt ja satuttanut itseäni, noin 8 vuoden ajan, välillä enemmän ja väillä vähemmän. Minulle se on ollut pääasiassa pahan olon katkaisua ja itseni rankaisua. Terapiassa on ehdoteltu jääpaloilla "viiltelyä", mutten ole koskaan kokeillut.
Mutta! Se mikä minulla on auttanut, voi kuulostaa vähän hullulta, aloin käymään kuntosalilla! 😀 Kun on paha olla, vedän oikeat raivotreenit, käytän raskaita painoja ja teen toistoja kunnes tuntuu ettei lihakset yksinkertaisesti jaksa enää yhtään. Se tuntuu upealta! Se "sattuu", mutta tekee oikeasti hyvää. Salikäynnin jälkeen tunnen itseni myös jollain lailla paremmaksi ihmiseksi, voin sanoa "olen saanut jotain aikaan ja pitänyt itsestäni huolta".
Näin juuri vähän aikaa sitten dokumentin, jossa sanottiin, että viiltelyyn voi addiktoitua. Se tuottaa kipua, joka saa aivot vapauttamaan mielihyvähormoneja eli endorfiineja. Samoja hormoneja vapautuu myös liikunassa 🙂 Liikunta myös tutkitusti ehkäisee masennusta, minulle sanotiin samaa jo monta vuotta sitten, mutta en uskonut ennen kuin kokeilin.
Alkuun pääseminen voi olla vaikeaa, mutta kun se hyvänolon tunne löytyy, niin on koukussa. Olo on virkeämpi, ajatukset selkeämpiä ja mieli parempi.
Raskaan liikunnan kanssa on kuitenkin tosi tärkeää muistaa myös syödä hyvin ja monipuolisesti! Mitään itsensä kuihduttamista ei pidä alkaa harrastaa, siitä tulee vain entistä kurjempi olo.