Miten pääsen yli viiltelystä ja syyllisyyden tunteestä ?

Olen turhautunut.

Miksi en voi vain kuolla niin ettei kukaan enää saisi musta harmeja?

Mulla ei oo perhettä joka välittäs, ei kavereita jotka tietäis mitään tai osais auttaa, ei ammattilaisia jotka kuuntelis kunnolla ku puhun.
Mun sanani on roskaa, sellasta roskaa niitten mielestä, että sen voi heittää roskiin tai tehä suuri numero.
On menny vuos ku aloin kääntää pääni muista ja olla ihan yksin hiljaa.
Olen aktiivinen ja hymyilen, mutta siihenkin on tarkoitus. En halua herättää huomiota.
Näin painajaisia siskoni yrittämässä itsemurhaa ja putoavan kuiluun..Tuntui et yöt oli yhtä helvettii kunnes koitti päivä jollon kaikki oli totta.

Hävettää oikein myöntää etten tuntenut siskoani ja enkä voinu auttaa sitä ku sillä oli vaikeeta.
Jouluna näin siskoni ja sit kuulin sen tarinan joka sai mut ihan paskaan kuntoon.
Viiltoja kädet täynnä, palovammoja, kaikkee mitä en voinu uskoo.
Suurin osa sen pahaan oloon liitty vanhemmat.
Ne vanhemmat joita silloin rakastin.
En voinut uskoa.
Sitten tuli siskoni bi seksuaallisuus esiin ja kaikki kääntyi minun puoleen.

Aina,aina sain kuulla siitä miten vittumainen mun sisko on ku tykkää tytöistä,
äiti raivos mulle kaikesta mikä ei kuulunu mulle.
Sitte mun päähän vaan tuli ajatus ”entä jos musta tulee samanlainen”
Mut mää vaan kuuntelin sitä paskaa.

Mua alko pelottaa et musta tulee hullu joka viiltelee ja masentuu.Ajattelin niinku äiti ”se ei oo normaalia”.
Mutta kappas,rupesin viiltelemään ja polttamaan käsiäni mutta mun sisko ei pitäny siitä.
Se rupes huutaa mulle siitä.
Kaks pienempää siskoani löi mua ja se sattu, mut annoin vaa mennä , lyököön,potkikoon,satuttakoon mua vaa.

Mua vaan ahisti ku äiti huus ja sitten isä. Isä se vaa jakso kiduttaa mua.
Se ei välittäny ku mun käsi palo se vaan sano et ”Ootpa sää surkee, et osaa tehä mitään , oot hyödytön” tai ku meinasin syttyä tuleen nii se sano”Hiton tunari susta ei oo ku haittaa”
Mua saa sattua, mää oon huomannu sen.
Lisää viiltoja, lisää alkoholia ja tupakkaa.
Aloin laskee viiltoja, aloin suunnitella itsemurhaa. Suunnittelin ja yritin, yritin kolmesti ja aina joku änkes väliin..

Sitten menin vastahakoisesti kuraattorille ja siinähän se, ylitin helvetin rajan. Äiti aina kiels puhuu ventovieraille mut puhuin salaa kuitenkin.
Kerroin tunteeni ja siitä syntyi kauhea numero, äiti ja isä sai tietää viiltelystä ja pahastaolostani. Mut otettiin viikonlopuks pois kotoo siskolleni ja siellä se vasta paskaa oli.
Tosiaan luulin et kaikki tajuis ja ymmärtäis, mut mulle vaan huudettiin ja nostettiin paskaa niskaan. Otin tästä sotkusta syyt niskoilleni ja kärsin. Mua haukuttiin ja syytettiin jokasesta asiasta, mua ei ymmärretty vaan mulle käännettiin päät.

Kun menin siskoni (josta kerroin alus) kaa takas kotiin jotta tilanne ois rauhottunu, mut huomasin kuinka ihmiset esittää.
Äiti ja isä yritti esittää kilttejä jayrittää muka ymmärtää, mut en mää niille voinu puhuu, mä tiesin etttei tää kestä kauaa.
Viiltely jatkuu ja huutoja vaan satelee, se on normaalia niinku aina..Mulla on vaan nii paska itsetunto etten voi syyttäää ku itteeni ja satuttaa itteeni,.

Kärsin paniikkikohtauksista ja ahdistuksesta.
Kärsin pelosta ja siitä et joku lyö mua kotona.
Haluaisin vain päästä tästä kaikesta yli ja jatkaa mut nyt haluan vain kuolla ja jättää tän paskan taakse..

Olisko ehdotuksii 😭