Jaan tämän mun asian nyt ekaa kertaa, ja vähän tuntuu oudolta, mutta on pakko saada tää nyt ulos.
Elän aika vaikeessa tilanteessa tällä hetkellä, oon täysi-ikäinen, monta vuotta ollut ”vähän” masentunut, eli oon pärjännyt asian kanssa ilman apua, kellekään kertomatta ja tunne on lähtenyt välillä tavallaan pois, mutta tullut aina takaisin.
Vanhemmat erosivat pari vuotta sitte ja muutimme isommalle paikkakunnalle monen sadan kilometrin päähän kotikaupungistani, en tunne täältä ketään, en osaa liikkua (ehkä viisi kertaa isompi kaupunki kuin kotikaupunkini) kunnolla jne. Olen myös siinä suhteessa aika avuton ihminen, että en oikein osaa vielä hoitaa juoksevia asioita ilman neuvoja. En ole koskaan asunut vielä yksin, mutta suunnitelmissa oli alunperin, että kunhan sopeudun tänne, muutan heti omaan asuntoon.
Äidin kanssa riitelen rajusti melkein päivittäin, kumpikin ollaan väsyneitä ja kyllästyneitä toisiimme.
Olen hakenut tällä uudella paikkakunnalla kouluun, ja koulu alkaa nyt syksyllä. Nyt kuitenkin tapeltiin äidin kanssa taas niin rajusti, että äitini sanoi, että nyt riittää. Käski minun hommata oma kämppä, hoitaa itse asiani ja häneltä ei tule apua enää mihinkään. Vaihtoehtona, että lähden kokonaan pois täältä kotikaupunkiini takaisin. Siellä asuessani halusin epätoivoisesti pois huonojen muistojeni takia, ja nyt kun pääsin uudelle paikkakunnalle, tuli tällaisia ongelmia. En halua muuttaa täältä pois, vaan aloittaa alusta, mikä näyttää nyt olevan mahdotonta. Minulla ei ole kavereita ja sukulaisten kanssa ei ole ollut tapana olla yhteydessä, joten käytännössä olen nyt yksin, omillani. Luuseri, joka ei tiedä mitä nyt tehdä, joka ei osaa hoitaa asioitaan ja on jumissa tuntemattomalla paikkakunnalla. Elämä tuntuu tulleensa nyt ihan päätökseen, ja mielessä pyörii vain itsetuhoisia ajatuksia. Olen muutenkin ollut väsynyt, ja pikkuhiljaa tässä yrittänyt nousta jaloilleni, nyt on matto vedetty jalkojen alta ja tuntuu että olen syvemmällä mitä koskaan ollutkaan. Mitä nyt? Aikakin alkaa olla ihanasti lopussa, koska koulun alkuun on vaan muutamia viikkoja 😉
Hei!
Onko tällä uudella paikkakunnalla mitään opiskelija-asuntoja joihin voisit hakea? Sieltä voisi hyvinkin löytyä vaikka joku pieni koppero johon pääsisit omillesi asumaan 🙂 tokihan se on ehkä vähän ahdistava asua pienessä asunnossa bilettäjien keskellä, mutta omillaanhan sielläkin asutaan. Rahallista tukea voi hakea aina kelalta ja viimeisenä sossuilta.
Harmi, että välit äitiisi ovat huonot. Toivottavasti ne paranisivat hieman!
Jaksamisia sinulle! 🙂🌻
Oma poikani on melkein samassa tilanteessa kuin sinä. Opettelee itsenäistä elämää ja hoitamaan omia asioitaan. Hänellä on tosin alkamassa jo kolmas opiskeluvuosi toisella paikkakunnalla.
Ei ole helppoa hoitaa asioitaan ja mennä kouluun jos on vielä masentunut. Löytyisikö lääkäristä apua? Ainakin saisit masennukseen apua jos kertoisit lääkärille. Sitten kun saisit itsesi psyykkisesti parempaan kuntoon niin ehkä voimia muidenkin asioiden hoitoon löytyisi.
Koulusta varmaan löytyy uusia kavereita. Kouluissa on kuraattoreita ja muuta henkilökuntaa joka varmasti auttaa kunhan vain menet hakemaan apua ja juttelemaan.
Tsemppiä sinulle 🙂👍
Hei,
En tiedä haluatko kertoa millä paikkakunnalla asut? Useimmilla paikkakunnilla noita asuntoja järjestyy kyllä lyhyelläkin varoitusajalla. Koita googlettaa paikkakuntasi ja opiskelija-asunnot. Sinne voi laittaa vaikka sähköpostia, he kyllä soittavat sitten takaisin kun kämppä löytyy. Ne käytännön asiat me jokainen opitaan siinä matkan varrella 🙂 Itsekin olen mm. vasta 23-vuotiaana oppinut pesemään pyykkiä ja tekemään ruokaa niin että lopputulos ei ole katastrofi!
Tsemppiä sinulle isojen muutosten edessä. Ehkä se on parempi, että sinulle löytyisi uusi asunto, jos olet sitä jo ehtinyt aikaisemminkin itse miettiä ennen kuin äitisi kanssa tuli riitaa?
Kun aloitat koulun, mene suoraan kouluterveydenhoitajalle kertomaan noista mieltä painavista asioista. Heillä on vankka kokemus ja osaavat ohjata sinut tarvittaessa eteenpäin puhumaan esimerkiksi nuorisopsykologin kanssa hyvässä hengessä. Ja opiskelijalle kaikki nuo palvelut ovat maksuttomia ja auttavat jaksamaan eteenpäin.
Jaksamista ja tulehan tänne kertomaan, miten asiat etenevät! 🙂