Miten elämästä voi muka nauttia?

Miten elämästä voi muka nauttia?

Käyttäjä Miiwa aloittanut aikaan 29.08.2013 klo 22:59 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Miiwa kirjoittanut 29.08.2013 klo 22:59

Lapsuus meni siinä ku joutu vahtiin pienempiä sisaruksia ku äiti oli töissä, isä ryyppäämässä ja isommat sisarukset josain muualla. Lapsena jouduin kärsimään isän alkoholismia, sen juoppokavereita ja koulukiusaamista. Pelkäsin.. Koska se ei riittäny nii näin vanhempana tajusin että mua on pienenä käytetty seksuaalisesti hyväks. Häpeän sitä ja en uskalla sanoo siitä kellekkää..
Liikaa traumoja, huonoja kokemuksia ja pettymistä. En vaa jaksa tätä enää.. Kaikki vaa pahenee mut erilailla.. Ei mulla enää oo ees kavereita jokka asuis 40km säteellä minusta… Musta vaa tuntuu et kaikki on hylänny mut. Ihan sama jos vaa katoisin, kaikki varmaa vaa hyppis riemusta ku en ois enää tukkimas niitten seuraan… Miten muka elämästä voi nauttia? Ei tää oo sen arvosta..

-Mitä sitte ku ei jaksa enää? Tarpeeks useesti ku pettyy, siihen tottuu. Lopulta ei jaksa itkee, kyyneleet loppuu.-

Käyttäjä RuusuMaria kirjoittanut 30.08.2013 klo 10:48

Hei Miiwa.

Rankkoja asioita olet kokenut elämässäsi. Voin samaistua tarinaasi joiltain osin, koin itsekin seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessani. Pelkäsin olla kotona ja ahdisti.

Oletko käynyt puhumassa asioista kenenkään ammatti-ihmisen kanssa? Itse sain lopulta avun kun lopulta menin mtt:oon puhumaan psykologin kanssa. Tuntui, että ensimmäistä kertaa elämässäni joku ymmärsi minua ja halusi auttaa ylös ahdingostani.

Kirjoituksestasi ei käynyt ilmi se asutko vielä kotona vanhempiesi luona?

Muista, että olet tärkeä ihminen. Kannat häpeää siitä mitä sinulle on tehty, mutta muista että syy ei ole sinussa, vaan sinulle on tehty väärin.

Ja se on myös hyvä muistaa, että vaikka elämä joskus tuntuu täysin lohduttomalta, niin se kuitenkin muuttuu kokoajan. Mikään tilanne ei pysy päällä ikuisesti, joten toivoa paremmasta on🙂 Tiedän että niin on vaikea ajatella, jos on syvällä elämän myllerryksessä, mutta niin se kuitenkin on.

Kirjoittele lisää itsestäsi ja tilanteestasi, jos haluat.

Syysterveisin RuusuMaria

Käyttäjä Miiwa kirjoittanut 30.08.2013 klo 18:13

Musta vaa tuntuu et tää vaa pahenee.. Asun viel kotona, koska oon alaikänen ja en saa muuttaa omilleni enneku oon 18, koska muuten ei oo rahaa..
Kotona tai melkeinpä kaikkialla misä oon yksin pelkään olla, koska tiiän et voin tehä itelleni ihan mitä tahansa. . En oo käyny puhumassa kellekkään koska en osaa puhua face to face, koska meen vaa ihan lukkoon ja en saa sanotuks mitään ja joudun vain tappeleen itteni kans et saan ees jotain sanotuks, mut sit ekojen sanojen jälkeen vain hajoan itkuun ja siihen se jääki..
Nykyään masennun jo pikkupettymyksistäki. En oo koskaan saanu sitä mitä haluan, vaikka sisarukset saa enemmänki mitä ne haluais. Ajattelen vaan et oon niin p*ska ihminen etten ansaitse mitään. Ja oon tehny jotain väärin. Sen takia myös viiltelen.
Mun porukat ei tiiä mitään näista mitä ajattelen. Siks oon aina yksin koska en halua et ne huomaa et kaikki ei oo okei.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 30.08.2013 klo 19:33

Miiwa pieni paljon voimia sulle!!
Tiiän tunteen kun tuntuu ettei voi selvitä ja koko ajan menee vain huonommin. Koita jaksaa ja tiedäthän että ihan oikeesti jos saisit hommattua apua niinkuin asia saattaisi mennä parempaan suuntaan. Oot joutunu kokemaan tosi rankkoja asioita ja uskon että kun saat käytyä ne läpi ja käsiteltyä, niin sitten vielä joskus kykenet nauttimaan elämästä. Elämällä on varmasti antaa sinulle vielä paljon hyviä asioita, varsinkin kun nyt olet jo joutunutkokemaan huonoja. Itse ainakin ajattelen niin että jos nuorena kokee paljon pahaa niin myöhemmin kokee paljon hyvää. Sinulla on elämä vielä edessä ja sen suunta voi muuttua.
Vielä oikein iso virtuaalihalaus!! Sinä ansaitset paljon parempaa!

Käyttäjä RuusuMaria kirjoittanut 31.08.2013 klo 10:03

Hei taas Miiwa🙂

Mietin tuossa, että onko sinulla ketään luotettavaa aikuista, jolle voisit kertoa näistä asioista? Jotain sukulaista tai tuttavaa, tai ehkä äitisi tai joku vanhemmista sisaruksistasi? Ja jos puhuminen tuntuu vaikealta, niin voisitko kirjoittaa kaiken vaikka kirjeen muodossa jollekin?

Sitten on myös olemassa kriisipuhelin, jonka numero on 01019 5202. Sinne voi soittaa melkein milloin vain. Ajat löytyy googlaamalla tuo kriisipuhelin. Sieltäkin voisi saada tukea ja neuvoja, jos joskus tuntuu oikein pahalta.

Tiedän omasta kokemuksestani, että on korkea kynnys pyytää apua(siis ainakin minulla oli), mutta vain sitä kautta asiat voivat alkaa muuttua. Minulla harmittaa näin jälkikäteen, kun en ajoissa kehdannut tai osannut apua pyytää, ja meni monta vuotta "hukkaan" voidessa pahoin.

Terkuin RuusuMaria

Käyttäjä Miiwa kirjoittanut 31.08.2013 klo 18:47

Mulla on muutamia aikuisia kavreita jotka varmasti auttaisivat. Mutta en uskalla puhua niille. En uskalla puhua edes sukulaisille. En kellekkää... Yritin siskolle puhua mutta se vain pahensi asiaa koska se ei vaa tajua miten rankkaa tää on mulle. Ei se tainnu ymmärtää ees koko asiaa. Sen koommin en oo ees puhunu mistää siihen liittyvästä asiasta.
Välin tuntuu et oon täs maailmas yksin. Ainut joka ymmärtää ja pitää mulle seuraa on mun koira... Se on mulle tärkein, mutta sen aika on jo vähissä. Vanhuus alkaa käyä sen päälle.. En tiiä miten tuun selviämään ilman sitä. Se on ollu mulla jo 11 vuotta ja se on kokenu mun kanssa kaikki nää asiat.

Käyttäjä RuusuMaria kirjoittanut 02.09.2013 klo 10:57

Moi Miiwa🙂🌻

Onpa ihana, että sinulla on koira. Lemmikeistä saa kyllä lohtua, ne rakastavat niin ehdoitta. Koirat varsinkin. Ja niillekin voi kertoa asioita jotka ahdistavat.

Kun olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa elämässäni kuin sinä nyt, ettei ole ollut ketään kenelle puhua tai en ole uskaltanut, niin silloin olen purkanut sisintäni paperille kirjoittamalla. Se helpottaa kyllä oloa myös. Kun antaa vaan tulla kaiken sellaisena kuin se on, ja miltä asiat tuntuu.

Kannustaisin kuitenkin sinua vielä siihen, että yrittäisit puhua jollekin ihmiselle, joka tuntuu luotettavalta ja empaattiselta. Rohkeutta🌻🙂🌻

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 02.09.2013 klo 14:18

Tiedoksi teille kaikille nuorille, jotka koette elävänne haastavassa perhetilanteessa:

--

Rikkinäiset nettiryhmä alkaa Tukinetissä 1.10.2013! Haku nyt käynnissä, tule mukaan!

Rikkinäiset - Vertaistukea ja ohjausta haastavissa perhetilanteissa.

Oheisen linkin takaa pääset hakulomakkeeseen: https://www.tukinet.net/keskustelu/lomake/nayta.tmpl?grp=240 (edellyttää sisäänkirjautumista)

Joskus perhesuhteet ovat rikkinäisiä ja voi tulla rikkinäinen olo itselle. Silloin on hyvä kertoa oma tarina toiselle ihmiselle tai hakea apua. Rikkinäiset on uusi ryhmä sinulle, joka koet perhetilanteesi hankalaksi.

Ryhmä on sinulle nuori tai nuori alle 29- vuotias aikuinen, kun perheessäsi on
- aikuisten päihteidenkäyttöä tai
- vanhemmat eronneet tai perheriitoja
- joku perheenjäsen vankilassa tai
- perheväkivaltaa.

Rikkinäiset nettiryhmä kestää kaksi kuukautta (1.10.-29.11.2013). Ryhmässä saat nimimerkillä, turvallisessa ympäristössä tietoa ja voit kysyä neuvoa esimerkiksi avun hakemisesta. Foorumikeskustelu ja viikoittaiset reaaliaikaiset chatit näkyvät vain ryhmälle ja ohjaajille. Ryhmän ohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia A-klinikkasäätiöltä, Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitosta ja Ensi- ja turvakotien liitosta.

Hae ryhmään 26.8.-24.9.2013 välisenä aikana ja seuraa Tukinetin Oma Kanavaasi, johon saat Tukinetin ajankohtaiset tiedotteet ja jossa hallitset omia tietojasi. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kysymykseen huolellisesti. Ilmoittautuminen on sitova ja hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.

Ryhmävalinnoista ilmoitamme sinulle Tukinetin Omalla kanavalla perjantaina 27.9. Jos haluat lisätietoja teemaryhmästä, niin jätä viesti/kysymys Tukinetin info-osiossa olevan palautelomakkeen kautta.

Tervetuloa mukaan!

Käyttäjä kirjoittanut 02.09.2013 klo 15:52

Koskeeko tuo teema vain elävää perhettä vai voiko hakea ryhmään jos on joskus ollut perhe jossa oli jotain ongelmia? Mielessä ne kuitenkin vielä pyörivät.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (MIELI Kriisikeskus Helsinki) kirjoittanut 03.09.2013 klo 10:22

maanvaiva kirjoitti 2.9.2013 15:52

Koskeeko tuo teema vain elävää perhettä vai voiko hakea ryhmään jos on joskus ollut perhe jossa oli jotain ongelmia? Mielessä ne kuitenkin vielä pyörivät.

Hei maanvaiva,

Ihan hyvin voi hakea ryhmään, kun tilanne on kuvaamasi kaltainen.

Terv. Kata

Käyttäjä Miiwa kirjoittanut 06.09.2013 klo 20:41

Pelkään et koulukiusaaminen alkaa taas... Se et oon tutustunu muutamiin mahtaviin jätkiin ja meillä välin sattuu oleen vähän hauskaa. Nii heti alkaa kettuilu ja jos en osaa jotain nii kettuilu vaa pahenee..