mitä voin enää tehdä?
kirjottelinki tänne jo aiemmin eli oon koht 16 v ja mun elämä ei nyt oikeen suju, vaik mul on kaikki hyvin, hyvät välit vanhempii paljo kavereita, opiskelu paikka. silti elämä vaan ei suju, saan paniikkikohtauksia joihin sain juuri lääkityksen mutta mulle on tullut hirveitä pelkoja. ☹️ esim. hirveä kuoleman pelko on tullut, pelkään että menetän jonkun minulle tärkeän ihmisen. :/ sekä olen alkanut pelkäämään tilanteita joissa on paljon ikäisiäni ihmisiä joita en tunne. eli toisin sanoen kouluun meno pelottaa, en ole ollut nyt 2 viikkoon koulussa koska se tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. en haluaisi lopettaa koulujakaan kesken koska pääsin opiskelemaan sille alalle minne halusinkin. mitä voisin tehdä? 😑❓
Kiitos todella paljon! 🙂
Iso kiitos vielä kerran ! oli vähän kiire viime kerralla niin en kerennyt kirjoittelemaan oikein. Minäkin olen iloinen vanhemmistani ja rakastan heitä kovasti ja kerron sen melkein joka ilta heille 🙂 normaalisti ikäiseni nuoret eivät käsittääkseni oikein uskalla näyttää tunteitaan vanhempiaan kohtaan, mutta minulle henkilökohtaisesti tulee huono mieli enkä saa kunnolla nukahdettua jos en anna vanhemmilleni ja pikku-veljelleni hyvän yön haleja ja sano että rakastan heitä 🙂 saattaa kuulostaa oudolle ulkopuolisen näkökulmasta mutta se on heidän ongelmansa, minä en häpeä rakastaa vanhempiani.
Olen tähän mennessä toipunut jo aika hyvin, sillä kun tiistaina se kouluhomma ratkesi niin tuntui kuin elämäni olisi kirkastunut hetkessä kun se painolasti putosi selästäni mitä pelkäsin. Tänään ei ole oikein ollut yhtään hetkeä milloin olisi ollut niin huono olo kuin minää muuna päivänä, eli tämä päivä on ollut paras nyt moneen viikkoon. Tulin nyt illalla vielä erityisen onnelliseksi siitä että sain työtarjouksen ja pääsen siis hoitamaan lapsia mistä olen aina haaveillut että saisin paikan lastenhoitajana! 🙂 Isohali takaisinkin 🙂
Tulin nyt illalla vielä erityisen onnelliseksi siitä että sain työtarjouksen ja pääsen siis hoitamaan lapsia mistä olen aina haaveillut että saisin paikan lastenhoitajana! 🙂 Isohali takaisinkin 🙂
Niin se elämä kuljettaa että kun jotain on pois niin jotain tulee tilalle. Olen todella iloinen puolestasi ja iloinen ihanasta perheestäsi. Minulla on vain 16 vuotias teini ja hän toivoi aina siskoa tai veljeä mutta sellaista ei tullut. Nyt hän aloittaa liikunnan kerho-ohjaajana srk:ssa ja odottaa kärsimättömänä työn alkamista, lasten kanssa siis tekemisissä hänkin ja rakastaa sitä.
Kaikenkaikkiaan elämässä sattuu ja tapahtuu asioita, joista ei olisi viikko, kuukausi tms. sitten voinut haaveksiakaan, monesti suunnitelmat ovat turhiakin, asiat vaan tulee ja tapahtuvat, mikä on haasteellisinta elämässä. Valmiita käsiohjelmia on turha laatia, ne tuskin koskaan toteutuvat sellaisenaan. Elämän mielenkiinto on juuri siinä (ainakin minun mielestäni) että asiat vaan tapahtuvat ja joskus ihania yllätyksiäkin niiden joukossa.
Sinun, Henna, hienoin asia on upea, sinua tukeva perheesi, heidän avullaan tulet saavuttamaan elämässä hienoja asioita, olen siitä varma. Ilosi tulee ihan tänne saakka rivien välistä.
Hienoa, onnea työpaikan johdosta ja kaikkia hyviä asioita jatkossa, ratkaisusi oli varmasti oikea.
🙂🎂 🌻🙂🌻☺️❤️🙂👍