Kun aloitin viiltelyn vuonna 2002, viiltelin sen takia, koska olin masentunut. Oli paha olla, ja viiltely tuntui olevan ainoa keino parantaa oloa. Lopulta viiltely meni niin pahaksi, että tein itsemurhatarkoituksessa syvän viillon ranteeseen. Paikalle sattui onneksi velipuoleni. Tilattiin ambulanssi ja menin nuorten suljetulle osastolle.
Kun joku aloittaa viiltelyn, kannattaa siihen puuttua mahdollisimman nopeasti. Ensimmäiseksi kannattaa kysyä viiltelijältä, miksi? Se on ehkä tärkein kysymys, niin viiltely voidaan tulevaisuudessa ehkäistä poistamalla mahdollinen viiltelyn aiheuttanut tekijä. Tilanne ei tuolloin ehdi mennä kovin vakavaksi. Kannattaa varata aika psykiatriselle polille, tai jos tilanne on kriittinen, päivystykseen. Ammattiauttajat ohjaavat sitten eteenpäin.
Viiltely on avunhuuto ja se on merkki huonosta olosta.