sit lisäks vielä se ettei mikään tunnu oikee miltään.. vaikka kui tapahtuis jotain, nii ei se tunnu sillee "jänskältä" tai mitään vastaavaa.. =/ kai johtuu masennuksesta.. tai jostain.. en osaa puhuu asioista vaikka ehkä pitäis, ku en osaa pukee niitä tunteita sanoisks.

ja vkonloppusin etenki itken monta kertaa päivässä.. kuten tänään ja eile.. ja jos joku vastais ees tähä nii ois kiva.. enkä sit tiiä mitä pitäis tehä ku tällästä on jatkunu jo muutama vko.. =/

ujom86 kirjoitti 05.11.2005 klo 22:26:

mietin vaa tässä ku monena kertana vkossa rupee itkettämään ihan syytä.. Useimmiten sen takia ku muilla aina sattuu ja tapahtuu kaikkeen jänskää.. ja mulle ei mitään tapahru. Perjantainaki meinasin tehä jotain tosi ikävää, mut eipähän ketää estäkkään.. Mä tiiän et on typerää viilellä ihmisten nähren tai muutenki.. mut ei mikään auta. Nytki on kyyneleet silmissä.. ja on tänäänki itkeny muutamaan otteeseen.. ja masennusta on ollu jo n. 7 vuotta. Ja hirveintä on ettei ketään kiinnosta mitä mä teen.. tai mitä sanon tai muuta. kaikilla on aina kavereita ja sillee.. mulla ei oo ketää, ja sit huudetaan jos kyselen jotain.. 😭 ketää ei ymmärrä miltä tuntuu.. sit jos kertoo jostain asiasta, nii väitetää et haluu sääliä.. ☹️ itsetuntokaan ei ny oo kovin kehuttava. Mä en vaa osaa olla mollaamatta itteeni, vaikka pitäis ehkä, mut en osaa..

Moikka ujom86

Pakko vastata kun tuntuu, että elät mun elämää.☹️
Se on kauheeta kun aina vaan tuntuu ettei kukaan halua edes koittaa ymmärtää mitä on olla masentunut. Ja toisaalta eihän ne pystyiskään. Sen ymmärtää vain jos on/ on ollut itse samassa tilassa. Nekin ihmiset joille olen kertonut mun jutuista, kysyy aina että miksi mä tunnen niin. Vittu! Sen ku tietäs niin olisin ehkä onnellisin nainen Maan päällä. Silloin voisin ehkä yrittää tehdä asialle jotain. Nyt vaan aina miettii, että miksei huono olo mee pois ja miten mulla ees on näin paha olla? Se on outoa...
Mullakin on noi viikonloput yhtä helvettiä ja silloin tulee tehtyä kaikkee hölmöö kuten just viilleltyä ym. Joskus vaan on niin, että fyysinen kipu on pientä henkiseen kipuun verrattuna.
Sä vaikutat mun silmissä tosi vahvalta kuiteskin vaikka et omasta mielestä sitä varmaankaan ole. Kirjoitit että sun masennukses on kestänyt n. 7 vuotta. Pitkä aika. Mulla vasta 2 vuotta takana ja olen ihmeissäni kun olen vielä elossa. Tiedän kuinka rankkaa on elää tällaisen olon kanssa vaikka ne varmaankin ovat kuitenkin ihan erilaisia. Siksi oot mun mielestä vahva, koska en näe itseäni enää 7 vuoden päässä. Kuulostipa muuten tyhmältä nyt kun sen kirjoitin😝 Mutta toivottavasti tajusit mitä tarkoitin..heh.
T. karde

karde kirjoitti 14.11.2005 klo 15:59:

Moikka ujom86

Pakko vastata kun tuntuu, että elät mun elämää.☹️
Se on kauheeta kun aina vaan tuntuu ettei kukaan halua edes koittaa ymmärtää mitä on olla masentunut. Ja toisaalta eihän ne pystyiskään. Sen ymmärtää vain jos on/ on ollut itse samassa tilassa. Nekin ihmiset joille olen kertonut mun jutuista, kysyy aina että miksi mä tunnen niin. Vittu! Sen ku tietäs niin olisin ehkä onnellisin nainen Maan päällä. Silloin voisin ehkä yrittää tehdä asialle jotain. Nyt vaan aina miettii, että miksei huono olo mee pois ja miten mulla ees on näin paha olla? Se on outoa...
Mullakin on noi viikonloput yhtä helvettiä ja silloin tulee tehtyä kaikkee hölmöö kuten just viilleltyä ym. Joskus vaan on niin, että fyysinen kipu on pientä henkiseen kipuun verrattuna.
Sä vaikutat mun silmissä tosi vahvalta kuiteskin vaikka et omasta mielestä sitä varmaankaan ole. Kirjoitit että sun masennukses on kestänyt n. 7 vuotta. Pitkä aika. Mulla vasta 2 vuotta takana ja olen ihmeissäni kun olen vielä elossa. Tiedän kuinka rankkaa on elää tällaisen olon kanssa vaikka ne varmaankin ovat kuitenkin ihan erilaisia. Siksi oot mun mielestä vahva, koska en näe itseäni enää 7 vuoden päässä. Kuulostipa muuten tyhmältä nyt kun sen kirjoitin😝 Mutta toivottavasti tajusit mitä tarkoitin..heh.
T. karde

joo tajusin.. no varma aitseasiassa on alkanu joskus ennen seiskaa ne tiiä.. mut sillo se ei ollu nii vahva tunne ettei oo millää mitää väliä, mut nyt ku pääsin ekaks vuodeks peruskoulun jälkee nii sillo se oli vähä vahvempi ja nyt ei oo millää enää mitää väliä.. no joo, ei se ny sillee oo rankkaa.. vaikka itsetuhosii ajatuksii on ja ketää ei kiinnosta.. ja vaikka haluis hellyyttä ees yhen halin pari kertaa päivässä vaikka, ketää ei oo.. =( mä en tiiä mitä mun pitäis tehä.. kuten levottomissa se kundi ei tuntenu mitää *köhköh* tasolla, mä en tunne muutenkaa mitään ku ei oo no joo.. mut pointi on, et joskus itekki ihmettelen miks oon silti elossa.. viiltelyn lopetin vähäks aikaa, mut viilsin tos pari päivää sit lauantaina.. ku kaikki kaatuu aina toiveet ja haaveet.. et sillee..

ja tosi typerää mut oon hemmetin kateellinen niille jotka esim. juovuksissa vehtailee jonku pojan kanssa tai jotain muuta.. tai sit jossain juhlissa sammuu sänkyy tuntemattoman ihmisen kanssa ja sit ihmettelee miten on päätyny sinne. Koska mun elämässä ei oo tapahtunu mitään jännää tai mitään tollasta ikuna. Johtuen siitä et oon epäsosiaalinen, enkä tutustu ihmisii. ja siitä syystä ei oo kavereita joitten kans viettäis aikaa tai mitään.. enkä tykkää juhlia, yhenki synttäreillä ku olin, nii tuntu et ois pitäny olla kotona vaa kattomas töllöö tai jotain muuta. ku tuntu et oli väärin olla siellä. en ees viittiny mennä pöytää tai syödä mitään siellä.. ja vähä luulen ettei mun elämässä muutenkaa mitään tollasta tapahdu, tai mitään jänskää.. nii tylsää on ollu tähänki asti että. Muut menee ties mihin ja tekee vaikka mitä, mä vaan oon kotona joka päivä ja vkonloput. Ilman mitään ihmeempiä.. se just rupee raivostuttamaan ku muitten elämäs tapahtuu kaikenlaista ja mun elämä on pysyny samana jo 19 vuotta. mä tiiän et oon pessimistinen ja nekatiivinen, mut en voi asialle mitään.. ku en mä tiiä mitä pitäis tehä. ja jostain syystä itken aina vkonloppusin.. ja tää ei tee poikkeusta. varmaa tuun olee tälläne koko loppu elämän, ku ei ketää jaksa katella näi tylsää ihmistä montaa vuotta tai päivää tai vkoa tai tuntia. toiv. joku muuki tähä vastais ku Karde tai mikä lie. tuskin mikään muuttuu vaikka tekis mitä, näyttää olevan ikävä tosiasia. =( ja vielä ku oon nii tylsä ihminen että. ketää ei ees vastaa mihinkää.. oon aina ollu huomaamaton ja hiljane ihminen, ja sit voisin tehä mitä vaa nii ketää ei huomaa mua silti. no se siitä sitte. toiv. joku vaivautuu vastaamaan.. tai mitäs väliä sillä on..