Mistä tämä pahan olon määrä johtuu?
Hei!
Mietittekö koskaan, kun luette tämän palstan viestejä, että miten tällainen pahan olon määrä on ylipäänsä mahdollista?
Olisi kiva löytää edes joitain syitä. Itsekin kuulun samaan masentuneiden sakkiin. En silti ymmärrä miksi. Onko elämän tarkoitus olla kärsimystä? Ei kai sentään. Sitä en tahtoisi hyväksyä, mutta onko miun sittenkin pakko?
Olen itse tunnetasolla herkkä, käyn pienessäkin ajassa läpi tunteita niin laidasta laitaan, kun on vain mahdollista. Siksi ihmisten on välillä vaikea uskoa masennukseeni, koska iloni on niin suurta silloin kun sitä on. Siksi myös minun itseni on vaikea uskoa omiin negatiivisiin tunteisiini. Ne kuitenkin ovat olemassa ja ne tekevät kipeää. En ymmärrä mistä masennus tulee? Vai onko syynä ainoastaa herkkyyteni kaikelle ympäröivälle?
Oletteko te muut masentuneet poikkeuksellisen herkkiä vai mitä on masennuksenne taustalla?
Ajatuksianne odotellen.