heipähei!
Mä en oikein tiedä miks tänne kirjotan, mut kirjotanpahan nyt kuitenkin. Olen siis 19-vuotias tyttö joka pelkää kärsivänsä masennuksesta. Viime syksynä aloitin viiltelyn ja vaikka kuinka haluan aatella ettei mitään sais katua, niin tota mä kadun. Viiltely koukuttaa yhtä pahasti kun alkoholi tai huumeet.. Alkoholia oon kanssa ahkerasti viime kesästä asti käyttäny ja teenkin kaikkeni ettei mun tarvis olla täällä.
Usein iltaisin haaveilen kuolemasta. Mä en enää jaksas taistella täällä ja haluaisin luovuttaa, mut oon jo liikaa satuttanu mulle rakkaita ihmisiä etten vois kai itteeni tappaa. Ainakaa just nyt.
Vaik mul on läheisiä, oon tosi yksin. Koulussa oon kavereitte kaa mut tunnen silti olevani yksin. Käytännössä se on ihan sama, oonko heidän kaa vai en koska ei ne mua huomioi.
Ihan sama missä mä oon tai kenen kanssa, oon aina se huonoin, rumin, läskein.. Oikeasti! Koulussa oon kevään aikana yhen tentin päässy läpi, joka sekin oli uusinta. Mustakin on kivaa aina olla se huonoin..
Mitä luulette, kannattaako mun hakea apua? Kun kukaan ei kuitenkaa mua voi täältä pohjalta nostaa, tätä taistelua jatkaa kun minä. Mä oon loppujen lopuks ainoa joka mut voi parantaa mutten halua enkä jaksa uskoa parempaan. Mitä mun pitäs tehä?
Kyllä sun selvästi kannattaa hakea ammattiapua, jos et yksin pääse tuolta ylös.
Aloita vaikka kirjoittamalla tän foorumin net-tukeen.
Tsemppiä.
Hei!
Ensinnäkin toivin sulle ihan kamalasti voimia pitää elämä ittes hallussa. Ensimmäiseksi silmät iskin tuohon sun viiltelyyn. Tiedän, miltä se tuntuu, mäki oon viillelly ja tiedän kuinka se ehkä saa sut tuntemaan ittes eläväks ollennoks, sillon kun se terä osuu, mut se on vaa hetki ja sen jälkeen hävettää. Kuinka paljo viillät ittees per päivä? Sä voit alottaa ihan viiltelyn vähentämisellä, sillä sähän sanoit et se koukuttaa. TAISTELE VIILTÄMISEN HALUA VASTAAN! Ajattele vaikka sitä kuinka paljon se satuttaa sun läheisiäs, mulla se autto todella paljon.
Älä haaveile kulta pieni kuolemasta,käännä kuolema elämäksi ja ajattele joka ilta vaikka joku pieni hyvä asia, minkä oot rohkaistunu tekee. "Hyvä että sain siivottua tänään" .Ja varaa aika terveyskeskukseen ja vuodata siellä ihan kaikki.
Asutko vielä vanhempas kans. Vinkki kirjota lapulle jotain tosi radikaalia tai jotain ,että miltä susta tuntuu sun elämäs ja sujauta se lappu jonneki, josset pöydälle haluu jättää nii jonnekin mist tiedät läheises ottavan joka pv jotakin , vaikka slmälasikotelo.
Voimia sulle !🙂🌻
Mä suosittelen menee juttelee jollekkin. Ite pääsin koulun kautta kriisikeskukseen psykalle, ja olen siitä aika onnellinen, sillä en oo osannu pitkään aikaan enää puhua kellekkään.
Mua on ainaki auttanu ees vähän se, että oon viimein saanu purettua asioita.
Tsemppiä! 🙂